Erikoistilanneraportti

Ciao!

Tässä postauksessa aion puhua yhdestä futsalin lempiaiheistani, nimittäin hyökkäyspään erikoistilanteista. Aihe on ajankohtainen siksi, koska tämä pelin osa-alue on muuttunut Mantovaan tullessani merkittävästi. Tulen vertailemaan Mantovan erikoistilannepelaamista KaDyn aikaisempien kausien sekä maajoukkueen vastaaviin. Lisäksi kerron oman näkemykseni toimivaan erikoistilannepelaamiseen esimerkeillä höystettynä. Keskityn kulmapotkuihin sekä raja- ja vapaapotkuihin noin 12 metrin säteellä vastustajan päätyrajasta - eli etäisyyksiltä, joilta on mahdollista toteuttaa sellainen kuvio, joka päättyy lyhyen ajan sisään laukaukseen maalia kohti. Olen tarkoituksella jättänyt käsittelyn ulkopuolelle aloituspotkun lisäksi 6 metrin rangaistuspotkut ja 10 metrin (tai lähempää tulevat) esteettömät vapaapotkut kuudennen tai sitä seuraavan rikkeen jälkeen, joissa suora laukaus on ainoa vaihtoehto.

"Erikoistilannetta pitää käsitellä kuin kultakimpaletta.", on kuulunut monesti KaDyn päävalmentajan Vaskon suusta. No, Mantovassa näin ei valitettavasti ole. Meillä on kyllä kuusi kulma-, neljä rajapotku- ja seitsemän vapaapotkukuviota, mikä on periaatteessa riittävä määrä. Etenkin kulma- ja vapaapotkuissa on myös muutamia kohtalaisen hyviä ja sopivan yksinkertaisia kuvioita, mutta yleensä ottaen toteutuksessa on paljon parantamisen varaa. Itse toimin yleensä kentällä ollessani erikoistilanteiden antajana ja valitsijana etenkin vasemmalta kenttäpuoliskolta. En väitä, etteikö itselläni olisi myös parannettavaa syöttövalinnoissa ja ajoituksessa, mutta nähdäkseni suuremmat ongelmat monissa erikoistilanteissamme liittyvät muihin kuin teknisiin taitoihin: vähäinen pallottoman pelaajan liikkuminen, blokkien puuttuminen (blokkeja tosin vihelletään täällä helposti rikkeiksi), syöttövaihtoehtojen vähäisyys sekä kiireestä ja ajattelemattomuudesta johtuva väärä roolitus. Näin ollen vastustajan on usein melko helppo ennakoida, mihin syöttö tulee, ja liikkua syötön aikana lähelle peittämään seuraavaa syöttöä tai laukausta. Tai vaihtoehtoisesti emme ole itse valmiita toteuttamaan erikoistilanetta.

Esimerkiksi kulmapotkuissamme yhtä kuviota lukuunottamatta kaikki ovat sellaisia, joissa laukaisua pyritään hakemaan ulkopuolelta suhteellisen kaukaa maalista. Yhteensä olemme tehneet seitsemässä sarjaottelussa 27 maalia, joista kulmapotkumaaleja on tasan yksi. Rajapotkuissa optimaalisimmat syöttövaihtoehdot ovat puolestaan usein liian vaikeita onnistuaakseen; niistä olemme tehneet niin ikään yhden maalin. Vapaapotkuja hyvältä laukaisusektorilta sen sijaan tulee vähän, mutta niistäkin puuttuu usein esimerkiksi poikittaissyötön mahdollisuus. Olemme onnistuneet tekemään yhden vaparimaalin - sovittujen kuvioiden ulkopuolelta.

Cupin pelissä Pesaroa vastaan Lelecon suora vapari pamahti yläkulmaan.

Jos vertaan Mantovan erikoistilanteita KaDyn tai Suomen maajoukkueen vastaaviin, kontrasti on suuri. Dynamossa olin aikaisemmin useampana vuonna ainakin osavastuussa erikoistilannepelikirjasta, jonka halusin olevan riittävän laaja ja laadukas, vanhoja sekä uusia elementtejä yhdistävä tehokas paketti. Monena vuonna näin onkin ollut, kuten myös mestaruuteen päättyneellä viime kaudella, vaikka silloin Vasko vastasikin täysin erikoistilanteiden suunnittelusta. Laskin vertailun vuoksi Dynamon edelliskauden ensimmäisen kolmanneksen erikoistilannemaalit ja sain tulokseksi kolme kulma-, neljä raja- ja yhden vapaapotkumaalin. Näissä seitsemässä sarjaottelussa KaDy teki yhteensä 29 maalia, joista erikoistilanteista siis yhteensä kahdeksan (27,6 %). Mantovan tämän kauden vastaava lukemahan on siis edellä esitetyn mukaisesti kolme maalia 27:stä (11,1 %). Ero on todella merkittävä. Mainittakoon vielä, etta kevään 2018 pudotuspelien 10 ottelussa Dynamo teki 41 maalistaan erikoistilanteista 16, siis 39 %!

Maajoukkueessa erikoistilannepelikirja on tiiviimpi, mutta pelaajien hyvin tuntema sekä varsin tehokas. Esimerkiksi lokakuun lopussa pelatussa neljän maan turnauksessa viimeistelimme kaikki kuusi tehtyä maaliamme erikoistilanteista: kolme rajapotkuista ja kolme vapaapotkuista. Nämä maalit voit tsekata alla olevasta Petteri Tynin koostamasta videosta. Epäilemättä hyökkäyspään erikoistilanteissa piilee laadukkaan prässipelin ohella maajoukkueemme menestyksen kulmakivet. Maaotteluissa maalien tekeminen ei nimittäin ylipäätään ole helppoa, eikä avoimen kentän 4v4 pallollinen pelaamisemme ole vielä Euroopan top 10 -maiden tasolla.



Mitkä sitten ovat hyvän erikoistilanteen tunnusmerkkejä? Kokosin muutamia olennaisia piirteitä, jotka minun mielestäni sisältyvät yllätykselliseen ja tehokkaaseen erikoistilannepelaamiseen. Nämä tekijät voivat auttaa saavuttamaan joukkueen erikoistilannepelaamisesta merkittävän kilpailuedun, etenkin muutoin tasaväkisiä joukkueita vastaan. Olen kursivoinut kuhunkin kohtaan pääasiassa Youtube-koosteista muutamia esimerkkejä, joihin pääset klikkaamalla linkkejä.

1. Erikoistilanteen pitäisi päättyä laukaukseen maalia kohti tai takatolpalle. Osan laukauksista hyvin puolustava vastustaja pystyy joka tapauksessa blokkaamaan, mutta sekin on yleensä parempi vaihtoehto kuin laukomatta jättäminen, sillä seurauksena voi olla esimerkiksi irtopallo hyvältä maalintekoalueelta tai uusi erikoistilanne. Alkutilanteessa paikallaan oleva pallo ja vastustajan viiden metrin etäisyys siihen nähden luovat "rauhallisen ympäristön" laukauksen toteuttamiselle tavalliseen kenttäpeliin verrattuna.

• Iranin Ahmad Esmaeilpour on yksi maailman kovimmista laukaisupelotteista erikoistilanteissa. Paraguay ja Venäjä saivat tuntea tämän MM-kisoissa 2016.
• Nyttemmin jo kuopattu Dina Moskova hyödynsi 9.9.17 KPRF:a vastaan pelatussa Venäjän liigan ottelussa vaparikuviota, jossa laukaus löysi tiensa maaliin kahden puolustajan välistä. Maalivahti ei nähnyt läheltä tullutta laukausta hyvin eikä hänellä ollut aikaa reagoida siihen, vaikka kyseessä olikin "vain" sisäsyrjäsijoitus.

2. Erikoistilanne tulee pystyä päättämään lyhyessä ajassa ja vähin syötöin. Vapaapotkuissa hyväpotkuisen pelaajan suora laukaus yhdistettynä maalivahdin häirintään on monesti yksinkertaisen toimiva yhdistelmä - kuten yllä olevasta maaottelukoosteesta voi nähdä. Perusnyrkkisääntönä kaikissa erikoistilanteissa voidaan pitää, että mitä vähemmän syöttöjä ennen laukausta, sen tehokkaampi erikoistilanne. Syöttömäärän kasvaessa myös laukauksetta (ja maalitta) jäämisen riski nousee, kun vastustaja ehtii joka syötöllä prässätä paremmin pallollista pelaajaa. Kolme syöttöä suhteellisen nopeasti toteutettuna voi tuottaa toimivan erikoistilanteen, mutta neljä syöttöä vesittää jo yleensä erikoistilanteen tarkoituksen.

• Leijona Futsal toteutti 3.11.18 Tervareita vastaan rajapotkun, johon sisältyi kolme syöttöä ennen maalintekoa. Nopeasti ja ovelasti tehty yksinkertainen kuvio kuitenkin sekoitti Tervareiden puolustuksen, jolloin pallo oli lopulta helppo laittaa takatolpalta tyhjään maaliin.
  
• Meidän Serie A2:n A-lohkon ottelussa Genova-Bubi Merano 20.10.18 kotijoukkue Genova pelasi kolmen syötön kulmakombinaation, joka päättyi kulman antajan laukaukseen maalia kohti. Puolustus ei useinkaan suo antajalle enää suurta huomiota sen jälkeen, kun hän on toimittanut pallon peliin, joten tätä voi käyttää hyödyksi erikoistilanteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

3. Erikoistilanteeseen on erittäin kannattavaa sisällyttää lajinomaista pallotonta liikkumista. Tällä viittaan eri pallottomien pelaajien synkronoidusti ajoitettuun liikkumiseen, joka sisältää usein blokkeja, valeblokkeja, suunnanmuutoksia, kiihdytyksiä, pysähtymisiä ja tilaa tekevää tavallista juoksua. Näillä liikkeillä pyritään luomaan itselle tai joukkuekaverille vapaata tilaa yleensä joko hyvälle laukaisusektorille vastustajan puolustusmuodon ulkopuolelle, maalin ja maalivahdin eteen "helpoimmalle" maalintekoalueelle tai niin sanotusti linjojen väliin vapaaseen tilaan puolustusmuodon keskelle. Yleensä pätee, että mitä useampi kolmesta kenttäpelaajasta liikkuu ja mitä arvaamattomammin he pystyvät kätkemään aikeensa, sen hankalampaa vastustajan on merkata heitä. Puolustajilla on nimittäin tapana seurata ensisijaisesti palloa eikä liikkuvia pelaajia, kuten jo edella esitetyissä esimerkeissä havaitsimme.

• JoSePa ratkaisi nousunsa Futsal-liigaan upealla rajapotkumaalilla Riemua vastaan 18.3.18 pelatun karsintaottelun jatkoajalla. Pallottomista pelaajista yksi tyhjensi maalinedustan, toinen liikkui tekemään valeblokkia ja kolmas liikkuikin ulkopuolelta lähtevän laukaisupaikan sijaan nopealla suunnanmuutoksella takatolpalle. Tämä yllätti Riemun, ja kun syöttö lähti millintarkasti antajan jalasta, oli puolustus jo myöhässä. Jyväskylä oli sinä iltana Joutsan.
• Dina Moskova teki 24.11.17 Uefa Futsal Cupin Elite roundin ottelussa belgialaista Halle Gooikia vastaan rajapotkumaalin, jossa ensimmäinen palloton pelaaja juoksi maalille, toinen pysähtyi keskelle linjojen väliin ja kolmas oli valmiina laukomaan kaukaa. Pallo pelattiin linjojen väliin, josta seurasi nopea suunnattu haltuunotto ja laukaus.

4. Palloton liike yksinään ei kuitenkaan vielä riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan pelattavana olemista. Jos erikoistilanteen antajalla on vain yksi kanssapelaaja, jolle pallon voi käytännössä syöttää, puolustuksen on melko helppoa ennakoida tämä vaihtoehto ja päästä estämään laukaus tai seuraava syöttö. Jos taas aitoja syöttövaihtoehtoja on kaksi tai kolme, vastustajan puolustaminen hankaloituu ja vaarallisuusmomentti kasvaa.

• Ilves on jo pitkään ollut erittäin vahva erikoistilannejoukkue. Tämä nähtiin taas SoVoa vastaan 11.11.18 pelatussa liigaottelussa, jossa Ilves maalasi rajapotkukuvion jälkitilanteesta. Antaja päätti pelata pallon hieman epätavallisesti päätyrajalle juosseelle vapaalle pelaajalle, joka oli valmiina vastaanottamaan pallon ja syötti sen välittömästi takaisin. Tästä seurasi avoin laukaisupaikka hyvältä sektorilta, ja lopulta päätyrajalla aikaisemmin ollut pelaaja kävi laittamassa maalivahdilta kimmonneen pallon sisään.
• Napoli ratkaisi kotikentällaan Italian liigan toisen kierroksen sarjaottelun 6.10.18 Metaa vastaan kahdella kentän keskisektorilta tulleella vapaapotkumaalilla, joista jälkimmäinen 2-1 -voitto-osuma syntyi kolme sekuntia ennen ottelun päättymistä. Kuvioissa ei ollut ketään maalin edessä maskissa, mutta yksinkertaisia ja nopeasti toteutettavia vaihtoehtoja hyvälle laukaisulle oli lukuisia. Kun kaksi pelaajaa tulee palloa kohti, puolustuksen on vaikea ennakoida, kumpi koskee ensimmaisenä palloon ja mihin pallo lähtee. Alla ottelukooste, jossa vaparimaalit tulevat ajassa 1.12 ja 2.02.

5. Erikoistilanteiden tehokkaassa toteuttamisessa on syytä kiinnittää huomiota kentällä olevien pelaajien roolituksiin. Antajaksi on hyödyllistä laittaa sellainen pelaaja, joka osaa syöttää tarkkoja ja sopivan kovia syöttöjä sekä maassa että ilmassa. Olennaista on tietenkin myös hänen hyvä päätöksenteko- sekä havainnointikyky parhaan ratkaisun toteuttamiseksi. Kaukaa laukovalta pelaajalta vaaditaan ennen kaikkea kykyä laukoa ensimmäisellä tai toisella kosketuksella tarkasti - ei välttämättä edes kovaa - maalia kohti. Blokkia tai valeblokkia tekevan pelaajan ei yleensä kannata olla joukkueen kevyin pelaaja, mutta sen ei tarvitse olla myöskään fyysisesti vahvin. Tärkeintä on kyky tulla blokkiin oikeaan aikaan ja oikeassa kulmassa, lukea tuomarilinjaa sekä tarvittaessa irrota blokista ja tarjota vähemmän ilmeinen syöttövaihtoehto antajalle. Maalin eteen tai takatolpalle on hyödyllistä "uhrata" yksi pelaaja ainakin siinä vaiheessa, kun laukaus on lähtemässä. Tämän pelaajan tehtävänä on häiritä maalivahtia ja/tai ohjata laukaus tai sitä seuraava kimmokepallo maaliin. Tähän rooliin sopii usein pelaaja, joka viettää muutenkin paljon aikaa vastustajan maalin edessä, osaa pysähtyä ja tulla esiin oikeisiin kohtiin sekä reagoida nopeasti - usein 1-2 kosketuksella - pallon usein arvaamattomiinkin liikeratoihin.

• KaDy ratkaisi kevään 2017 ensimmäisen Futsal-liigan finaalin kulmapotkumaalilla, jossa roolitukset olivat kohdallaan. Kulmapotku tuli vasemmalta, joten minä menin oikeajalkaisena pelaajana antamaan sitä. Veljeni Mikko tuli tekemään valeblokkia, mutta blokattavan puolustajan puuttuessa jäikin aivan vapaasti lähelle pelattavaksi. Älykkäänä ja molempijalkaisena pelaajana sekä minun ja Mikon hyvän yhteispelin ansiosta tämä oli hänen ideaalinen paikkansa. Kaukaa laukovana pelaajana toimi "aito" vasenjalkainen Jussi Kaihlajärvi, kun taas maalille juoksi Arash Muridiyazd, joka osaa ohjata maalin eteen tulevia palloja sisään yhdellä kosketuksella.
• Espanjan liigan huippujoukkue Inter Movistar kuritti  1.12.18 Zaragozaa helpon näkoisellä kulmapotkumaalilla. Espanjan liigassa pelaajat osaavat pelata pallon erikoistilanteissa tarkasti ja nopeasti maalin eteen, ja tässä hommassa Interin Bebé on yksi maailman parhaista. Vasenjalkainen Elisandro tarjosi helpon vaihtoehdon sivurajaviivalla suoraan alaspäin tulevalle syötölle ja hyvin ilmasta laukova oikeajalkainen Daniel kiersi taakse looppinostolle. Maalin edessä blokkia tekemässä oli sähäkkä ja kettumainen Pola, joka osasi valeblokkinsa jälkeen kontrolloida hyvin kimmokepallon ja ohjata sen nopeasti sisään.

Kuvassa on esitetty syöttöväli, johon espanjalaispelaajat hakevat usein syöttöä kulmapotkusta. Syötön mennessä perille maali on hyvin todennäköinen. Puolustava joukkue on lähes poikkeuksetta sijoittunut kulman alkutilanteessa yllä kuvattuun Y-muodostelmaan, eivätkä he aina ymmärrä luopua siitä, vaikka hyökkäävän joukkueen pelaaja olisikin sijoittunut maalin eteen.

Kuten edellä jo hieman sivusin, myös jalkaisuudet on hyödyllistä huomioida erikoistilanteissa. Usein vasenjalkaisen pelaajan on kropan asennon ja syötön paremman salaamisen takia helpompi antaa erikoistilanne oikealta puolelta, jolloin kaukaa laukova pelaaja puolestaan on oikeajalkainen. Vasemmalta puolelta annettaessa tilanne muuttuu luonnollisesti päinvastaiseksi. Jos yksi vaihtoehdoista on puolestaan korkea looppisyöttö, voi olla helpompi vaihtaa ainakin ilmasta laukojan jalkaisuutta siten, että vasuri laukoo oikealta ja oikeajalkainen vasemmalta toimitettuun erikoistilanteeseen. Usein fiksut vastustajat tietävät ja osaavat toimia hyökkääjien jalkaisuuksien mukaan, joten yllätysmomenttina tästä seuraava askel on tarjota erikoistilanne huonommalle jalalle. Tällöin tietenkin pelaajien pitää harjoitella huonommallakin jalalla laukomista.

• Espanja rankaisi meitä 2.4.18 pelatussa maaottelussa hyvin tyypillisellä espanjalaisella vaparikuviolla (ajassa 0.42). Vapari tuli jonkin verran kentän vasemmalta sivustolta, joten he asettivat pallon taakse oikeajalkaisen antajan sekä pallon oikealle puolelle kaksi vasenjalkaista laukojaa. Toinen heistä juoksi aivan pallon lähelle ja toinen oli hieman kauempana odottamassa pokittaissyöttöä. Vaihtoehtoina tällöin ennen laukausta on lyhyt siirto, pitkä poikittaissyöttö tai lyhyt siirto ja sen jälkeen pitkä poikittaissyöttö. Espanja käytti tuloksekkaasti viimeistä vaihtoehtoa. Lisäksi yksi pelaaja liikkui takatolpalle.
• Benfica teki Portugalin liigan ottelussa 27.11.18 maalin Burinhosaa vastaan looppikulman jälkitilanteesta. Nosto tuli hankalalle laukaisusektorille aivan vastakkaisen sivurajan tuntumaan, joten laukomisen sijasta fiksusti toiminut Marc Tolrá päätti pudottaa pallon takaviistoon ja lähteä itse etsimään onneaan maalin eteen. Tästä pudotuksesta lähtenyt laukaus löysi tiensä takatolpalle, josta kulman antanut pelaaja ohjasi sen tolppaan. Tästä edelleen pallo kimposi hieman onnekkaasti suoraan Tolrán jalkaan, ja hänellä oli helppo työ laittaa pallo tyhjään maaliin. Tästä käy hyvin ilmi erikoistilanteiden kaksi ydinosa-aluetta: laukominen ja maalille meneminen.

6. Erikoistilanteissa ajan kunnioitus ja käyttö on tärkeässä osassa. Edellä esitetty roolitus on hyvä muistaa ennen kaikkea silloin, kun erikoistilanne päätetään toteuttaa kiirehtimättä. Tällöin sovitaan yhdessä ennen pallon hakemista, mikä kuvio tehdään. Antajan vastuulla on kävellä hakemaan palloa rauhallisesti ja mahdollistaa muiden pelaajien sijoittuminen oikeille paikoilleen. Viimeistään silloin, kun antaja asettaa pallon maahan, alkaa tuomari laskemaan sekunteja. Antajan tehtävänä on tunnistaa, missä vaiheessa kannattaa juuri siinä erikoistilanteessa laittaa pallo liikkeelle. Joskus puolustajat yllättyvät, jos pallo syötetään välittömästi sen maahan laittamisen jälkeen. Toisissa tilanteissa puolestaan on hyödyllistä odottaa eri pelaajien liikkeet ja tehdä päätös vasta myöhäisemmässä vaiheessa, kuitenkin ennen neljän sekunnin umpeutumista. Yleensä pallottomat pelaajat voivat aloittaa liikkumisensa jo ennen tuomarin aloittamaa sekuntien laskemista, joten heillä on jopa viisi sekuntia aikaa tehdä liikkeensä. Se on pitkä aika erikoistilanteessa.

• KaDy teki  5.3.17 Tervareita vastaan yksinkertaisen rajapotkumaalin, jossa laitoin itse pallon peliin sivurajalta välittömästi sen jälkeen, kun olin asettanut sen maahan. Puolustus ei ollut selvästikään varautunut tähän ja Jesse Kalliokoski pääsi käyttämään hyvää laukaustaan varsin optimaaliselta laukaisusektorilta.

Erikseen voidaan luokitella vielä nopeat erikoistilanteet, joissa hyödynnetään vastustajan hetkellistä alivoimaa tai muuten valmistautumatonta sijoittumista. Tällöin pitää toimia nopeasti ja unohtaa roolitus. Palloa lähin pelaaja hakee pikaisesti pallon ja muut reagoivat heti liikkumalla vapaille maalintekoetäisyyksille, mutta eivät kuitenkaan samaan tilaan. Ylipäätään kaikissa erikoistilanteissa tärkeää on jokaisen pelaajan valmius. Etenkin pallottomien pelaajan - myös muiden kuin kaukaa laukovan pelaajan - tulee valmistaa kroppansa sellaiseen asentoon, että hän pystyy vastaamaan tulevaan syöttöön mielellään yhdellä kosketuksella. Tästä olen joutunut sanomaan Mantovassa kanssapelaajilleni muutamaan otteeseen, kun olen toimittanut palloa maalin eteen hieman ahtaampiin valeihin.

• KaDy hyödynsi kevään 2018 ensimmäisessä puolivälierässä hyökkäyspään rajapotkussaan Mad Maxin pelaajan hitaan vaihtoon menemisen. Juoksin itse hakemaan pallon nopeasti, Jani Korpela miehitti maalin edustan, veljeni Mikko sähisi keskisektorilla vapaata laukaisupaikkaa etsien ja Miika Hosio tarjosi mahdollisuuden looppiin. Viimeinen vaihtoehto tuotti tulosta Mad Maxin ollessa hetkellisesti alivoimainen.

Lopuksi haluan puhua viela muutamista valmennuksellisista näkökulmista erikoistilannepelaamiseen, sillä niiden harjoittelu on tärkeää. Erikoistilanteet ovat korkean tason futsalin osa-alue, jota ei kannata missään nimessä treenata yksilöteknisten, -taktisten, 2-3 pelaajan yhteistyön tai neljän pelaajan normaaliin kenttäpeliin liittyvän hyökkäys- ja puolustuspelin kustannuksella. Erikoistilanteille kannattaa silti pyhittää oma aikansa, sillä ne auttavat muun muassa parantamaan pelaajien kykyä ajatella peliä, niiden onnistuminen tuottaa paljon iloa ja tyydytystä, sekä ne voivat myös ratkaista tiukkoja otteluita.

Meillä Mantovassa on erikoistilanteiden treenaamisessa pitäydytty melko perinteisessä mallissa, jossa yksi neljän pelaajan ryhmä kertaa kummassakin päässä erikoistilanteet maalivahtia vastaan, mutta ilman puolustajia ja melko kevyesti toteuttaen. Tämä voi olla ensimmäisillä kerroilla hyödyllinen tapa, mutta sitten kun kuviot muistetaan, on hyödyllistä lisätä vähitellen vaikeusastetta. Millaisin keinoin erikoistilanteita voi sitten harjoitella tehokkaasti, intensiivisesti ja pelinomaisesti? Aktiiviset puolustajat, lyhennetyn ja jopa kavennetun kentän 4v4 peli, jossa kulma- ja rajapotkut kuitenkin annetaan koko futsalkentän leveydeltä, sekä pelinjatkaminen aina tietyllä erikoistilanteella ja tietystä kohti kenttää pallon mennessä yli rajojen ovat muutamia esimerkkejä. Erikoistilanteita voi olla hyödyllisintä käydä läpi ottelua edeltävissä treeneissä, koska silloin treenien tempo voi olla normaalia matalampi ja pelaajat myös muistavat ne tällöin paremmin ottelussa - ainakin näin voisi luulla.

Kentällä treenaamisen ohella muita valmentajan tiedon jakamisen työkaluja ovat esimerkiksi erikoistilanteiden piirtäminen, videointi tai pelivideolta katsominen sekä otteluiden aikana aikalisien käyttö. Tämä toimii yleensä erityisen hyödyllisenä jaksojen viimeisillä minuuteilla, jolloin valmentaja ja väsyneet pelaajat saavat rauhassa sopia erikoistilanteen roolineen ja vaihtoehtoineen. Tällöin on jo lisäksi saatu tietoa vastustajan tavasta puolustaa erikoistilanteita, mistä voi olla apua vaihtoehtojen priorisoinnissa.

Erikoistilannepelikirjassa määrä ei korvaa laatua, mutta yksi tai kaksikaan hyvää erikoistilannetta eivät yleensä riitä aikuisten korkean tason kilpailulliselle joukkueelle. Voi olla, että pelaajien on vaikea pitää mielessä liian monta erikoistilannetta ja etenkin muistaa niitä keskellä ottelua, kun ajatuksen kulku ei ole kirkkain mahdollinen. Muistamista voi helpottaa erikoistilanteiden nimeäminen nimillä, käsimerkeillä tai muilla eleillä, joihin yleensä yhdistyy merkityssisältöä numeroita paremmin. Myös pelaajien sijoittuminen lähtötilanteessa samalla tavalla eri erikoistilanteissa - saman kategorian sisällä - voi helpottaa niiden muistamista (ks. esimerkkikuva alla). Toki joitakin pelaajia tämä saattaa vain sekoittaa, mutta ainakin se tuo myös puolustavalle joukkueelle lisää hankaluuksia. Heidän on tällöin entistä vaikeampi päätellä pelaajien lähtöasetelmasta, millainen erikoistilanne on tulossa.

Kuvassa on esitetty kaksi rajapotkua samasta kohdasta ja samoista hyökkäävän joukkueen pelaajien lähtöpaikoista. Pallottomat liikkeet suuntautuvat kuitenkin eri alueille. Vasemman puolen kuviossa pelaaja nro 3 liikkuu ensin kohti antajan puolen päätyrajaa tyhjentäen maalin edustan. Sitten pelaaja nro 2 tekee blokin pelaajan nro 4 puolustajalle sekä tarvittaessa jatkaa matkaansa maalia kohti, etenkin jos näkee siellä tyhjän tilan. Pelaaja nro 4 tekee blokin ollessa kohdallaan pienen valeliikkeen poispäin antajasta ja tämän jälkeen liikkuu palloa vastaan laukaisupaikalle. Oikealla olevassa kuviossa päätyrajaa kohti liikkuu sen sijaan antajaa lähempi pelaaja nro 2 ja blokin sekä tämän jälkeisen vetopaikalle ilmestymisen tekee tällä kertaa puolustajan takapuolelta pelaaja nro 3. Tämä mahdollistaa usein pelaajalle nro 4 tyhjää tilaa toisella sivurajalla, jonne antajan on mahdollista nostaa looppi.

Päätän erikoistilanneraporttini tältä erää tähän. Viestini ei ole se, että olisin itse erinomainen ja kaikkitietävä erikoistilannepelaaja, vaan tarkoituksena on ollut tuoda esille joitakin erityyppisiä näkökulmia erikoistilannepelaamiseen, joka on upea ja ainutlaatuinen osa futsalia. Siispä: kunnioita, ajattele ja hyödynnä erikoistilanteita.

Otetaan loppuun vielä ottelukuulumiset. Koimme lauantaina 17.11. ensimmäisen sarjaottelutappiomme vieraissa Milanoa vastaan lukemin 2-1 (ottelukooste alla) ja jämähdimme seuraavana lauantaina toisen jakson kovasta yrityksestä huolimatta 0-0 -kotitasapeliin Bubi Meranoa vastaan. Syömähampaamme Arrepiun poissaolo nilkkavaivan takia on varmasti yksi syy maalihanojen tyrehtymiseemme, joka jääköön hetkelliseksi. Otteluruuhkan tuoma rasitus vaikutti todennäköisesti myös osaltaan: ainakaan itse en tuntenut oloani kovin teräväksi ja tuoreeksi näissä kahdessa ottelussa, jotka päättivät omalta osaltani kahdeksan ottelun putken 30 päivän sisään. Sitten voidaan luetella liuta henkisiä, teknisiä, taktisia sekä muita syitä maalittomuudelle, joista varmastikaan vähäisin ei ole tehoton erikoistilannepelaamisemme hyökkäyspäässä. Minulla onkin aikomus ottaa tämä aihe keskustelun alle päävalmentajamme Pinon kanssa joulukuun aikana, koska meillä on hyvä keskusteluyhteys; nähtäväksi jää, saadaanko asiaan muutosta.

Vaikean jakson keskellä tilanteestamme voidaan nähdä kuitenkin myös myönteiset puolet. Kun kolmannes runkosarjasta on pelattu, olemme sarjassa kolmantena neljän pisteen päässä sarjaa johtavasta Petrarcasta. Olemme päästäneet keskimäärin kaksi maalia ottelua kohden, mikä on varsin hyvä määrä. Seuraava ottelumme pelataan 8.12. Tällöin vastassa on Ossi, jolta loppuivat marraskuussa rahat. Tämä tarkoittaa sitä, että he pelaavat loppukauden käytännössä U19-joukkueella ja häviävät kaikki pelinsä selvällä marginaalilla. Näin tulee todennäköisesti käymään myös meitä vastaan, vaikka itse en maajoukkue-edustukseltani tähän otteluun pääsekään. Tämän jälkeen tulevatkin sitten uudenvuoden molemmin puolin vaikeat viisi ottelua, joissa vastassa ovat tämän hetken muut top-6 joukkueet. Nämä pelit näyttävät varmasti suuntaa sille, mistä sijoituksista taistelemme loppukaudesta. Meidän takanamme hengittää kuusi joukkuetta 3-5 pisteen päässä, joten sarja on tasainen.

Mutta nyt katseet kohti Tanskaa ja PM-turnausta, jossa Suomella on mestaruus puolustettavana. Neljä peliä viiteen päivään on tiukka rutistus, mutta otteluohjelma on meille varsin suotuisa ja tunnelma luottavainen. Kuinkahan monta erikoistilannemaalia tällä kertaa teemme? Pelit näkyvät livenä osoitteessa huuhkaja.tv. Ja kannattaa muuten laittaa seurantaan Suomen futsalmaajoukkueen FB-sivu sekä suomen_futsalmaajoukkue -instagram-tili. Vamos!

Suomessa katsoessasi lisää tunti otteluiden alkamisaikoihin.

P.S. Toimittaja Mitri Pakkanen kävi tekemässä minusta jutun 29.11. ilmestyneeseen Urheilulehteen. Tsekkaa mielenkiintoinen henkilökuva vaikkapa kirjaston lehtilukusalissa, jos sinä tai kaverisi ette satu tilaamaan lehteä.