Futsalpersoonia osa I: Cristiano Fusari, Trentinon oma poika

Nimi: Cristiano Fusari
Ikä: 22
Seura: ASD Futsal Tridentina
Pelipaikka: Laterale
Status: Single!

Kuvaus: Reilu parikymppinen Trentinon oma poika. Nopea kuin piru. On tehnyt tällä kaudella kaikkien hämmästykseksi 16 maalia 15 pelaamassaan ottelussa ja on lohkomme 6. paras maalinsylkijä. Cri valittiin pari viikkoa sitten Italian "haastajamaajoukkueseen", joka pelasi treenimatsin EM-kisoihin valmistautuvaa Italian maajoukkuetta vastaan. Ajaa autoa yhtä holtittomasti kuin juoksee kentällä. Nuoren varsan isä seuraa poikansa otteita maanisen intensiivisesti.

Cri, kauanko olet pelannut futsalia?

Tämä on toinen vuoteni virallisissa peleissä. Lapsena olen pelannut paljon futsalkentällä.

Miksi vaihdoit jalkapallosta futsaliin?

Pelatessani pienenä futsalia kotiseudullani, pidin siitä tosi paljon. Pari vuotta sitten halusin kokeilla lajinvaihtoa. Olen pelannut paljon futsalturnauksia kotiseudullani. Ajattelin, että ominaisuuteni sopivat paremmin futsaliin.

Mitkä ovat vahvuutesi futsalpelaajana? Entä heikkoutesi?

Juoksunopeus ja kyky käsitellä palloa nopeasti ovat vahvuuksiani. Taktinen osaaminen ihan yleisesti on heikkouteni toistaiseksi. Haluan myös oppia puolustamaan paremmin.

Cristiano Fusari oikealla, ollaan just lähdössä lenkille.

Olit pari päivää maajoukkueleirillä muiden nuorten lupausten kanssa. Hävisitte treenimatsissa ykkösmajulle 11-0. Ketkä olivat parhaassa tikkarissa?

Olen aina pitänyt Saadista ja Merlimistä, mutta siinä ottelussa kaikki olivat vahvoja. He osoittivat olevansa todellisia voittajia.

Mitä opit ensimmäisen maajoukkueleirisi aikana? 

Aikaa oli vähän, mutta opin muutamia prässinpurkuja ja hieman erilaista pallonhallintatapaa, mitä me pelaamme Tridentinassa. Yhden päivän aikana on vaikea oppia paljon, mutta jos saisi viikon viettää tuollaisessa ympäristössä, niin varmasti oppisi paljon.

Mitä tavoitteita sinulla on futsalpelaajana?

Haluan suoriutua hyvin tänä vuonna. Ensi vuonna haluaisin pelata toisen hyvän vuoden Serie A2:ssa, jossain hieman paremmassa joukkueessa. Sen jälkeen haluaisin soluttautua maajoukkueeseen ja ehkä pelata parin vuoden päästä Serie A1:stä. Haluaisin myös paljon kokeilla pelaamista ulkomailla, mutta katsotaan.

Millaista on asua kahden suomalaisen kanssa?

Moortkattiiiin (+naurua)!! Kaunis kokemus! Olette kaksi hienoa persoonaa, joiden kanssa tulee tosi hyvin toimeen kotona. On hienoa, ettei joukkueessamme ole pelkästään italialaisia. Ja olen oppinut muutamia suomenkielisiä sanojakin. Mitä vittua!?

Grazie  per l'intervista Cri!

Futsalin EM-kisat 2014!

Mitä? Yhdeksännet futsalin EM-kisat.
Missä? Belgiassa, Antwerpenissä.
Milloin? 28.1.-8.2.2014
Miksi? Koska FUTSAL!!

Alla pikku ennakot lohkoittain ja maittain: Jukkaa voi syyttää A- ja B-lohkojen, Mikkoa C- ja D-lohkojen turinoista.

Kisoja voi seurata esim. tilaamalla Eurosportplayerin. Tai menemällä paikan päälle kuten me: tulevana viikonloppuna meillä ei ole peliä, ja saimme koutsilta luvan lähteä katsomaan kisoja Antwerpeniin. Vamos!

(Toki mieluiten olisi itse pelaamassa, mutta mennään vielä nämä kisat näin...)

A-lohko

 

Belgia

Em-kisaisäntä Belgia on paperilla lohkonsa heikoin joukkue, mutta kotiedun arvoa ei sovi vähätellä - kuten Kroatia osoitti kaksi vuotta sitten. Joukkueella ei ole alla karsintoja, mutta se on pelannut 21 ystävyysottelua viimeisen kahden vuoden aikana. Tulokset eivät ole olleet kovinkaan mairittelevia: maa on muun muassa napsinut voittoja Suomen ja Kreikan kaltaisista ns. heikommista maista, mutta pelannut kolmesti tasan Hollannin kanssa sekä kärsinyt selvähköt tuplatappiot Brasilialle, Espanjalle sekä samassa lohkossa pelaavalle Romanialle. Nämä kovat pelit ovat kuitenkin varmasti kehittäneet joukkuetta, jonka taktinen osaaminen on ihan ok tasoa. Myös yksilötaitoa löytyy fyysisen ja pallovarman Karim Chaibain sekä nuoren ja taitavan väkkärän Omar Rahoun johdolla. Molemmat herrat tekivät myös maalin, kun pelasimme Suomessa Belgiaa vastaan lokakuussa 2012 ja hävisimme 0-2. Jatkoon pääsyyn vaaditaan kotiyleisön vahvaa tukea, muuten tulee noutaja.

 

Ukraina

Arvokisojen kestokävijä Ukraina varmisti kisapaikkansa vasta syyskuun jatkokarsintojen kautta varsin dramaattisesti vierasmaalisäännön turvin Unkaria vastaan. Tämän jälkeen joukkue vieraili täällä Italiassa ja otti monien yllätykseksi tuplamaaottelusta kotiin viemisikseen voiton ja tasapelin. Niin ikään joulukuun alussa Ukraina onnistui voittamaan Kroatian vieraissa - olkoonkin että hävisi ensimmäisen osan tästä tuplamaaottelusta. Reilun vuoden takainen MM-pettymys ja tiukka jatkokarsinta ovat kuitenkin varmasti kasvattaneet viimeisen vuoden aikana melko paljon uudistunutta joukkuetta. Kokeneet Denys Ovsyannikov ja Maksim Pavlenko ovat paljon vartijoina varsin kliinistä futsalia pelaavassa joukkueessa. Saanee hieman etua siitä, että Belgia ja Romania pelaavat ensin vastakkain. Tasaisen lohkon ykkössuosikki - myös maalivahtipeli lohkon parasta.

 

Romania

Romania on vakiinnuttanut itsensä parissa vuodessa osaksi Euroopan kärkikymmenikköä. Tie näihin EM-kisoihin kävi jatkokarsintojen kautta, jonka ratkaisevassa toisessa osassa maa haki vakuuttavan 2-7 -voiton Serbian kotiluolasta. Romania pelasi kunnioitettavat 18 ottelua kalenterivuoden 2013 aikana. Hyvänä päivänä voi voittaa Ukrainan, mutta toisaalta huonona päivänä voi hävitä Belgialle. Esimerkiksi toukokuussa 2013 joukkue voitti vieraissa Thaimaan 1-4 - ja hävisi seuraavana päivänä samaa vastustajaa vastaan 9-4. Sama kaava toistui lokakuussa vieraskentällä ennakolta melko selvästi heikompaa Moldovaa vastaan (1-3 ja 4-3). Joukkue on kuitenkin kokenut, pelannut kauan yhdessä ja sillä on selkeä 4-0 -pelisysteemiin pohjautuva pallonhallintatapa. Härkämäinen ja pallon kanssa rauhallinen Florin Matei on joukkueensa avainpelaajia, ja itse pidän häntä parhaana pelaajana, jota vastaan olen pelannut. Ratkaisuvoimaa löytyy kuitenkin laajalta rintamalta. Jatkopaikka todennäköisesti haarukassa.

B-lohko

 

Venäjä

Venäjä on EM-kisojen kestomenestyjä ja Euroopan ehdotonta eliittiä. Karsinnat se selvitti ilman suurempia ponnisteluita ja lokakuussa 2013 maa haastoi toden teolla kovatasoisen Grand Prix -turnauksen finaalissa isäntämaa Brasilian häviten vasta rangaistuspotkuilla. Venäjän joukkueen voidaan käytännössä sanoa olevan puoliksi brasilialainen, sillä moni pelaajista on syntynyt Brasiliassa. Avainpelaajia ovat muun muassa juuri maailman parhaaksi maalivahdiksi valittu Gustavo, harteikas Pula sekä vahvat pivotit Eder Lima ja Cirilo. Venäläisjuuria edustavat muun muassa Sergei Abramov ja Aleksandr Fukin, jotka molemmat ovat varsin taitavia 1vs1 -pelaajia. Vauhdikas, taitava ja fyysisesti erinomaisessa kunnossa oleva joukkue, josta ei laatua puutu. Ainoa uhkakuva voi tulla joukkueen sisältä, jos joukkue alkaa jakaantua liiaksi venäläis- ja brasilialaisklikkeihin. Muutoin ehdottomasti yksi mestariehdokkaista: olisi pieni ihme, jos joukkue ei selvittäisi tietään välieriin asti.

 

Portugali

Portugali kuuluu Euroopan top-5 -futsalmaihin, mutta niin sanotut isot päänahat ovat vielä ottamatta. Karsinnat se selvitti Venäjän tavoin helpohkosti ja syksyn 2013 aikana maa on päässyt hiomaan kuntoaan ja kuvioitaan kovilla kotimaaotteluilla Azerbaidzania (1-1 ja 5-0), Espanjaa (1-1 ja 1-3) ja Sloveniaa (4-1 ja 2-4) vastaan. Portugalilla on selkeä peli-identiteetti, jota kaikki pelaajat osaavat toteuttaa. Kirkkaimpana tähtenä sykkii tietenkin maaginen Ricardinho, mutta johtava rooli on myös äskettäin 175 maaottelunsa pelanneella kapteeni Arnaldolla. Cardinal on aikaisemmin mättänyt kosolti maaleja, mutta missä vireessä juuri pitkän loukkaantumisen jälkeen paluun tehnyt ja ilman seurajoukkuetta oleva pivot on nyt, kun turnaus alkaa? Portugalilla tosin on muitakin pelaajia, jotka taitavat tarvittaessa maalinteon. Menee alkulohkosta jatkoon ja hyvin todennäköisesti välieriinkin asti. Siitä eteenpäin kaikki plussaa.

 

Hollanti

Hollanti on taas pitkästä aikaa EM-kisoissa - ja millä tavalla kisapaikka varmistuikaan. Ratkaiseva voittomaali jatkokarsinnassa Bosnia-Herzegovinaa vastaan kotiyleisön edessä syntyi reilu minuutti ennen ottelun loppua. Tässä ottelun parhaat palat.

Hollanti on ennakolta EM-turnauksen heikoimpia maita, mutta tämän vuoden alussa se osoitti iskukykynsä voittamalla Unkarin kahdesti kotikentällään luvuin 6-3 ja 4-1. Espanjalle tuli tosin kuokkaan 6-0. Itsekin kävimme pelaamassa Hollannissa tuplamaaottelun vajaa vuosi sitten, jolloin Hollanti vei molemmat ottelut 3-1. Joukkueesta löytyy melkoisia kynäilijöitä, kuten Mohammed Attaibi, Najib El Allouchi sekä Zaid El Morabiti. Knoppitietona mainittakoon, että maajoukkueen ringissä oli EM-kisoihin valmistavissa otteluissa mukana myös tuttumme Marinio Rodriquo Aalders. Hän kävi syksyllä meidän treeneissä muutaman kerran, mutta pelaa paikallista Serie C1:a. Kisoihin matkannee suuri joukko faneja, joten Hollanti päässee Belgian ohella nauttimaan ns. kotiedusta. Tämä ei kuitenkaan luultavasti tule riittämään armottoman kovassa lohkossa. Vaikka Hollanti pystyisi pitämään ottelut tuloksellisesti tasaisina, niin rutiinitasossa sekä myös taktisessa osaamisessa on melko selvä ero vastustajien hyväksi.

C-lohko

 

Italia

Suomen lohkosta suoraan kisoihin ponnistanut Italia on kiistatta yksi maailman top-5-maista futsalissa ja suosikki haastamaan Espanjan ja Venäjän. Taskussa on pronssi sekä viime EM-kisoista (Kroatia 2012) että MM-kisoista (Thaimaa 2012). Eikä unohdeta, että vuonna 2003 tämä toinen kotimaamme voitti EM-kullan. Pelasimme 2013 maaliskuussa Barissa Italiaa vastaan EM-karsintojen Main Roundilla ja hävisimme 5-1. Viimeisimmissä harjoitusotteluissa saapasmaa on kurittanut Romaniaa lukemin 5-0 ja 4-1 sekä ottanut hieman pieninumeroisemmat voitot (3-0 ja 3-1) Slovakiasta.

Lähes kaikki Italian pelaajat ovat brasilialaissyntyisiä. Ja kuten erään pienen pohjoisen maan eräs erittäin asiantunteva maajoukkuevalmentaja sanoi: "Ne Italian 'italialaiset' -- ne ei ole erityisen vaarallisia..." Oli niin tai näin, ainakin maalinsuulla syntyperäinen italo Mammarella on tuhtia kamaa. Mies on valittu maailman parhaaksi maalivahdiksi vuosina 2011 ja -12. Maalinsuulla ei pitäisi olla ongelmia.

Italian vahvuus on ehdottomasti vahva pallonhallintapeli. Se haastaa tällä osa-alueella kaikki maailman joukkueet. Rotaatiot ovat monipuolisia: käytössä on erilaisia 4-0-rotaatioita, vale-pivotiin perustuva 3-1-kierto, jota Suomikin pyrkii pelaamaan, sekä tarvittaessa vaihteleva pivot-peli. Italia lähtenee kisoihin yhdellä pivotilla (Astin Fortino), mikä tarkoittaa, että joukkue hyödyntää 4-0-rotaatioita enemmän.

Pelaajat ovat rutinoituneita ja tottuneita koviin otteluihin, sillä kaikki pelaavat Italian kovassa Serie A1:ssä, kaikki lukuunottamatta Saad Assisia, joka tunnetusti heiluttaa jalkaansa FC Barcelonassa. Saadin vasuri on Tomi Lahtisen vastaavan ohella ehkä maailman tuhoisin. Kannattaa vahtia, kuinka Saad yrittää oikealla laidalla ollessaan tehdä liikettä, jota me pienissä futsalpiireissämme kutsumme "Saadiksi". Pallo vasurin sisäsyrjällä pivotin jalkaan, pikku fintalla itse perään ja...

Ehkä Saadiakin tärkeämpi pelaaja Italialle on kuitenkin kapteeni Gabriel Lima (Asti), joka on joukkueen aivot. Kun pelasimme Italiaa vastaan, Lima näytti käsimerkein, milloin rotaatio vaihdetaan, laittoi pallon aina kahdella kosketuksella omille ja hoiti puolustuksen tunnollisesti. Italian paras 1vs1-pelaaja on sen sijaan Luparensen Merlim, jonka nimikin viittaa vahvasti jonkinlaiseen velhouteen.

Luparensessa pelaa myös Honorio, joka tällä hetkellä menee riskipelaajien kategoriaan. Näimme monta Luparensen peliä preseasonilla ja alkukaudesta, ja tuolloin Honorio oli omaa luokkaansa. Haastoi ja laukoi vasemmalla sekä oikealla ja pullautteli itsensä jokaisesta vääntöpallosta. Kauden mittaan Honorion peli on kuitenkin selvästi muuttunut epävarmemmaksi. Puuttuu se rytmi, joka esim. Liman pelistä sykkii. Mielenkiintoista nähdä, millä taajuudella Honorio kisoissa pelaa.

Azerbaidzan

Arvatkaa keiden avulla azerit ovat nousseet maailman futsalhuipulle? Oikein. Edelleenkin joukkueessa pelaa kourallinen brasseja, jotka muodostavat joukkueen ytimen yhdessä Borisovin kanssa. Rasvaprosentistaan ja häijystä oikean jalan pommistaan tunnettu Serjão ei ole kisakoneessa mutta Biro Jade ja Felipe jaksavat painaa.

Kroatian kisoissa 2012 tuli lähtö jo alkulohkossa, kun joukkue hävisi ensin Portugalille ja sitten Serbialle lukemin, joita voi nykyfutsalissa pitää lähes käsittömättöminä. Tässä vielä 8-9 päättyneen ottelun highlightsit:

Kahta vuotta aiemmin 2010 azerit rynnivät EM-kisoissa peräti välieriin. Nytkin joukkue on valmistautunut kisoihin huolella. Se aloitti yhteisen valmistautumisen 3. päivä tammikuuta ja on siitä lähtien vetänyt kahdet treenit päivässä (lähde: Uefa.comin haastattelu). Bakun joukkue Araz eteni Uefa Futsal Cupissa neljän parhaan joukkoon, mutta kokonaisuudessaan Azerbaidzanin liiga ei vedä vertoja Euroopan huippuliigoille (Espanja, Italia, Venäjä).

Azerien on venyttävä suureen yllätykseen jo alkulohkossa, sillä sen on voitettava lohko, mikäli se ei halua kohdata Espanjaa jo puolivälierissä. Pari viimeisintä treenipeliä lupaavat ihan hyvää: Serbia - joka tosin ei ole tällä kertaa mukana kisoissa - kaatui kahdesti 1-4 ja 0-3.

Slovenia

Slovenia ei ole voittanut yhtään pelaamistaan seitsemästä EM-ottelusta, mutta tänä vuonna se on valmiimpi kuin koskaan. Treenipelivoitto Portugalista (2-4) ja huikea 5-5-tasuri Espanjaa vastaan kielivät yllätysvalmiudesta.

Kaksi Slovenian pelaajaa - Kristjan Čujec ja Rok Mordej -  tienaavat leipänsä meidän lohkomme (Serie A2:n pohjoislohko) ykkösjoukkueessa New Team Goriziassa. Vuoden alussa pelasimme New Teamia vastaan kotona ja hävisimme 2-5. Mordej ei pelannut, mutta Čujec oli joukkeensa parhaita ja taisi tehdä pari maaliakin meitä vastaan. Kyseessä on oikeastaan yksi Euroopan parhaista "jalka vapaaksi ja anna laulaa" -pelaajista. Isokokoisena hän myös suojaa palloa hyvin. Hevosenpotku lähtee molemmilla jaloilla. Pari päivää meidän kohtaamisestamme Slovenia pelasi muuten Espanjaa vastaan harjoitusottelun, jossa Čujec paalutti sensaatiomaisesti hattutempun. Pari vuotta sitten kaudella 2011/12 Čujec pelasi Espanjan pääsarjaa Caja Segoviassa, jonka kanssa eteni peräti maailman parhaan sarjan välieriin asti. Miehen hieman laiskanoloisen "tanssityylin" ei kannata anta hämätä - kovaa se lopulta potkaisee:

Toisin kuin Italialla ja Azerbaidzanilla, Slovenialla ei ole brassisyntyisiä pelaajia riveissään. Katsojan huomio kiinnittyy varmasti myös joukkueen kapteeniin, kaljuuntuvaan Igor Osredkariin. Katsotaan, riittäisikö rahkeet puolivälieriin

D-Lohko

 

Espanja

Espanjan osa näissä kisoissa on vaikea. Se on voittanut edelliset neljät EM-kisat ja on yhä edelleen selkeä voittajasuosikki. Pari tosiasiaa puhuu kuitenkin sen puolesta, että tällä kertaa saatetaan hyvinkin nähdä uusi mestari: ensinnäkin Espanja on läpikäymässä jonkilaista muutosprosessia eikä se ole valinnut kisoihin "taikurimaisia" pelaajia, ja toisekseen muut maat ovat - ainakin minun näkemykseni mukaan - kirimässä umpeen Espanjan ja Bralisian ylivertaisuutta (toki ennen muuta siksi koska muut ovat alkaneet hyödyntää espanjalaista tietotaitoa ja brasilialaisten pelaajien palveluksia!!). Alkulohko ja puolivälieräkin hoituvat kyllä, mutta sitten alkavat vaikeudet: Italia, Portugali ja Venäjä pystyvät kaikki pistämään kapuloita Espanjan rattaisiin. Jo edelliskisoissa Kroatiassa Espanja oli äärimmäisen tiukilla Venäjää vastaan finaalissa... Joko nyt nähdään vallankumous?

Kike, Luis Amado, Alemao ja Alvaro ovat poissa, mutta toisaalta voidaan miettiä, onko sillä niin väliä, jos joukkue voi edelleen heittää parketille vaikkapa ketjullisen Barcan pelaajia tyyliin Lozano (maailman paras pelaaja vuosimallia 2013), Aicardo, Torras ja Fernandão? Viimeksi mainituista nostettakoon esiin kokenut Fernandão, jolla hänelläkin on pienissä piireissämme oma "nimiliikkeensä". "Sievin neuvonantajanakin" tunnettu pivot on oikeajalkainen mutta ollessaan selin vastustajan maaliin päin lähellä oikean laidan sivurajaa hän kierähtää usein laidan kautta ohi siten, että käsittelee palloa koko ajan oikealla jalallaan. Normaalisti oikean laidan kautta ohi kierähtävät vasenjalkaiset ja vasemman laidan kautta oikeajalkaiset pivotit. Hullua mutta tehokasta!

Viimeisimmässä treenimatsissaan Espanja murskasi Hollannin 6-0, ja Fernandão antoi neuvoa neljän maalin edestä - etenkin 5-0-maali on ihan mukavaa katsottavaa:

Kokonaisuudessaan Espanja on tällä hetkellä enemmän viileää taktiikka ja raakaa voimaa kuin häikäisevää taitoa. Samaa mieltä on myös katalaani Pol Viada Mañé, hyvä ystävämme ja pelitoveri viime kauden KaDy:n opiskelijajoukkueesta:

- He ovat isoja suosikkeja, mutta joukkueesta puuttuu jonkinlainen "taika", Pol kommentoi Espanjan rosteria. - Taktisesti erinomaisia pelaajia ja kovia työntekijöitä; mutta kaipaan todella pelaajia kuten Adri (El Pozo Murcia) tai Dani Salgado (Marfil Santa Coloma), jotka tarjoaisivat mahdollisuuden ratkaista tilanteita henkilökohtaisesti 1vs1-tilanteissa.

Tsekki

Pelasimme Tsekkiä vastaan kaksi treenimatsia Suomessa tammikuun alussa. Toisessa tuli rehellisesti kuokkaan 1-6 ja toisessa venyimme 2-2-tasapeliin viime hetken tasoitusmaalilla. Tsekki on EM-pronssimitalisti vuodelta 2010 ja joukkueena hyvin organisoitu. Etenkin sen erikoistilanteet ovat todella laadukkaita. Tsekki taistelee Kroatiaa vastaan paikasta puolivälieriin.

ERA-PACK Chrudimin pohjapelaaja Roman Mareš on ikäisekseen häkellyttävän nopea ja pelaa tarvittaessa kovaa. Niin ikään Tsekin ykkösjoukkue Chrudimissa pelaava Lukáš Rešetár on potentiaalisin maalintekijä ja hakee usein 1vs1-tilanteita.

Kroatia

Kroatian viimeisimmät treenipelit ovat kisaisäntä Belgiaa vastaan. Tuloksena 3-2-voitto ja 2-2-tasuri. Joukkueessa pelaa pari kaveria, jotka ovat meille tuttuja opiskelijoiden EM-kisoista: Kristijan Grbeša ja Vedran Matoševic. Molemmat ovat myös maajoukkuevalmantajamme Mico Marticin luotsaaman MNK Alumnuksen (Kroatia) pelaajia, kuten myös hieman kokeneempi Matija Capar.

Joukkueen tärkeimpiä pelaajia ovat kuitenkin Dario Marinović (-90) ja Tihomir Novak (-86). Kaikkiaan Kroatian joukkue on varsin nuori eikä siksi pystyne venymään välieriin asti, vaikka maalin suulla hääriikin eräs valttikortti. Maalivahti ja kapteeni Ivo Jukić edustaa kokemusta nuoressa joukkueessa. Mies oli ehdolla vuonna 2012 maailman parhaaksi veskaksi.

Suomen maajoukkueen maalivahtivalmentaja Dusan Matic nostaa esiin yhden Jukićin erityistaidoista:

- Hän on maailman paras kuuden metrin rankkien torjuja. Hän on alkanut pelaamaan brasilialaisella tyylillä - esim. laittamaan molemmat polvet maahan - mutta hän on edelleen erittäin hyvä, Dusan analysoi.

Puolivälin krouvi...

Ciao! Noin puolet kaudesta 2013-14 kammettu, joten tässä pientä välikatsausta koko casinosta tähän asti.

Mietimme Jukan kanssa, mikä on ollut silmiinpistävää täällä Italiassa - noin niin kuin futsaliin liittyen. Summattiin tämmönen helposti lähestyttävä lista, ettei koko tarina hajoa käsiin.

1. Lähes kaikki joukkueet puolustavat kärsivällisesti ja organisoidusti.

Etenkin vieraissa vastustajat puolustavat todella kärsivällisesti ja sulkevat vaaralliset syöttösuunnat tunnollisesti. Ainoa hurlumhei-pelimme on ollut vierasottelu Milanossa, jossa kenttä oli alimittainen. Esimerkiksi kotipelissämme Carmagnolaa vastaan - jonka hävisimme 0-1 - tuntui siltä, että jokaisen vedon edessä olisi aina vähintään kolme miestä ikään kuin muuriin asettuneena. Olemme etenkin kotipeleissä hallinneet palloa, mutta liian usein hyökkäykset ovat kuivuneet tehottomaksi pyörittelyksi ilman syvyyttä. Lopulta kärsivällisempi ja kokeneempi vastustaja on käynyt iskemässä maalin. Tätä tarinaa ollaan nyt lähdetty joukkueen kanssa muuttamaan, ja vuoden 2013 viimeinen ottelu Forlìa vastaan olikin jo muutos selvästi parempaan: kurinalainen puolustus toimi vihdoin meidänkin toteuttamana ja päästimme vain yhden maalin (lopputulos 1-1 vaikka voittoonkin oli täydet ainekset). Vuosi 2014 alkoikin sitten jo voitolla sarjajumboa vastaan, mutta varsinaiseen testiin ei tuossa ottelussa puolustuksemme joutunut (lopputulos 1-4).

2. Joukkueet pelaavat käytännössä ottelut läpi 5-7 pelaajalla, kahdella ketjulla pelaa aniharva.

Tuoreita mutta keskinkertaisia jalkoja ei käytetä, jos tuoreet mutta keskinkertaiset jalat on huonompi vaihtoehto kentälle kuin väsyneet mutta taitavat jalat. Niinpä esimerkiksi Pesarofano pelaa käytännössä ottelun 4-5 kenttäpelaajalla muiden istuessa kiltisti penkillä. Meillä kierrätystä on hieman enemmän, mutta neljä pelaajaa on kentällä selkeästi muita enemmän.

3. Lähes kaikilla joukkueilla on vähintään yksi ”supertähti”, joka yleensä on brasilialainen ja mättää paljon maaleja. 

Sama pätee myös moniin Serie B:n joukkueisiin. Näiden "bombereiden" erityisominaisuutena on useimmiten kyky haastaa yksi vastaan yksi -tilanteissa. Italialaiset pelaajat ovat usein ns. täytepelaajia. Poikkeuksena toki meidän supernopea Cristiano Fusari, 22, josta voi kasvaa vielä isokin pelaaja, mikäli poika jaksaa nostaa päätänsä hieman kentällä ja ajatella Peliä. Olipa syksymmällä Italian maajoukkuevalmentajakin miestä tarkkailemassa meidän treeneissämme.

Gruppo Fassinan brassi Dudu on mättänyt tällä kaudella jo yli 20 maalia.

Jokaisen joukkueen kokoonpanossa tulee muuten olla kolme alle 21-vuotiasta italialaista ja kaksi alle 25-vuotiasta italialaista pelaajaa. Mutta kun italiassa ollaan, niin säännötkin hieman venyvät, sillä "italialaisiksi" lasketaan sellaisetkin (brassit), jotka on rekisteröity ennen heidän täytettyään 18 vuotta.


4. Siirtomarkkinoiden ”hullut päivät” joulun alla.

Monet pelaajat vaihtavat maisemaa joulukuussa, mikä päti myös meidän joukkueeseen. Kaksi pelaajaa seura laittoi tien päälle jo ennen siirtoikkunaa, ja neljä pelaajaa poistui omasta tahdostaan siirtoikkunan auettua. Sen enempää taustoja ruotimatta voidaan sanoa olevan melko yleistä, etteivät kaikki asiat seuroissa ja varsinkin seurojen taustoissa toimi. Esim. liigajoukkue Marca Futsal päätti pelata kauden loppuun alle 21-vuotiaiden joukkueella ja lähettää ammattilaiset toisiin joukkueisiin (lähinnä Luparenseen ja Astiin). Meidän lohkomme Lecco kirjoitti vihaiseen sävyyn kotisivuillaan kaikkien pelaajien olevien vapaita menemään, kun he hävisivät meille 5-4 joulukuun puolessa välissä. Huvittavaa ajatella, että tällainen siirtoikkunabordello olisi päällä suomalaisesssakin futsalissa...