- Mikko
P.s. Meidän sarja (Serie A2) alkaa huomenna lauantaina. Eka peli on vieraissa lohkomme ennakkosuosikkia New Team C5 FVG:tä vastaan. Vielä tänäänkään ei ole Roomasta tullut varmistusta peliluvista. Näillä näkymin joudumme skippaamaan ainakin avauspelin, mikä on todella suuri pettymys.
Futsal-Liiga 2013-14 - Komikin 3 pointtia:
1. Miten konkreettisesti Mico Marticin pitämän valmennuskurssin hedelmät näkyvät liigassa kaudella 2013-14?
Olisiko jo kausi 2013-14 todellinen futsalin murroskausi Suomessa? Joko kaikilla joukkueilla olisi käytössään - toisin sanoen harjoiteltuna ja sovittuna - edes kaikista elementaarisimmat futsalin taktiset työkalut: hyökkäysrotaatio(t), koko kentän prässi ja sellaisen purkaminen, lentävällä maalivahdilla pelaaminen ja sitä vastaan puolustaminen sekä erikoistilanteet? Sormet ristiin! Varmasti ainakin jonkinlainen taktisen osaamisen yleinen tasonnosto nähdään. Tuskin muut joukkueet haluavat ikuisesti antaa tasoitusta Ilvekselle ja KaDy:lle?
2. Enemmän futsalpelaajia, vähemmän "persoonia".
Lasse Lind etualalla. |
3. Lisää futsaltietämystä ja -keskustelua.
Valmennuskurssia käyvillä valmentajilla on iso työmaa futsalkeskustelun tason nostamisessa Suomessa. Alfutsien ja monskien (kaikki kunnia heille) rinnalle täytyy saada myös lajia syvällisemmin ymmärtäviä äänenpainoja. Nyt eväät futsalkeskustelun terävöittämiselle olisi kai pikku hiljaa olemassa, joten eiköhän anneta ihmisten tietää, miksi futsal on niin hiton hieno laji - olipa foorumi sitten harjoituskenttä, valtamedia, Internetin keskustelupalsta, blogisivusto tai paikallisen tiski!
Futsal-Liiga 2013-14, Kajukin arviot joukkueista:
Futsal-liigakaudesta
2013-14 tulee varmasti mielenkiintoinen. Futsalin eteen tehtävä
valtakunnallinen taustatyö näyttää ottavan harppauksia eteenpäin (ks. esim. www.futsal-liigaseurat.fi,
http://sporttv.fi),
mutta miten tulee käymään itse pelikentällä? Tässä arvio siitä, miten
Futsal-liigan runkosarja tulee päättymään - lyhyillä joukkuearvioilla
säestettynä. Pudotuspeleihin palataan sitten kun niiden aika on, mitaleita ei
vielä tässä vaiheessa jaeta.
1.
Ilves FS
Kissapeto Tampereelta karjuu edelleen lujaa. Täksi kaudeksi joukkue on
vahvistunut KaDy:sta tulleella Tomi Lahtisella sekä paluumuuttaja Jani
Nyblomilla. Kesän harjoitusotteluissa Ilves on näyttänyt olevansa selvästi
Suomen paras joukkue. Paljon hyviä yksilöitä, laadukas ja pitkäjänteinen
harjoittelukulttuuri, vahva taktinen osaaminen sekä hyökkäys- että
puolustussuuntaan kuin myös vähäinen vaihtuvuus takaavat sen, että Ilves tulee
voittamaan runkosarjan. Ainoa kompastuskivi voi olla kissapedon vatsan kylläisyys.
Ilveksen
takana tullaan käymään tiukka taistelu sijoista 2-6. KaDy ja GFT ovat kokeneet
pelaajarintamalla enemmän menetyksiä kuin mitä ovat saaneet, kun taas Tervarit
on vahvistunut muun muassa usealla Sievi Futsalin pelaajalla. Myös TPK ennestään
perushyvä paketti on vahvistunut mm. Joonas Laurikaisella
ja maalivahti Joonas Puolamäellä. Sievi Futsalin pelaajarosteri on kaventunut,
mutta laatua riittää edelleen Radik Akhmetkhanovin, Nicola Ercegin ja
paluumuuttaja Juho Alasuutarin myötä. Näiden viiden joukkueen keskinäistä
järjestystä on todella vaikea lähteä ennakoimaan, mutta yritän silti.
2.
GFT
Espoolaisjoukkueessa on edelleen runsaasti kokemusta kovista peleistä,
vaikka Panu Autio lähtikin Venäjän Superliigaan. Maalivahti Matias Sarelius on
edelleen liigan eliittiä, ja joukkueella on varsin rutinoitunut pelitapa, jota
pelaajat myös osaavat toteuttaa. Oman haasteensa voi tuoda Ville Sihvosen lähtö
valmentajan paikalta: nyt pitää selvitä pelaaja-valmentajakaksikolla Ville
Lindgren-Jarkko Reinikka. Voivatko he olla valmentajina samanaikaisesti
selkeitä auktoriteetteja sekä hyviä kavereita kaikkien pelaajien kanssa?
Menettävät jonkin verran pisteitä yksinkertaisten puolustuspään kömmähdysten takia.
3.
KaDy
Jyväskyläläiset ovat olleet siirtomarkkinoiden suurin häviäjä kahden Pelaajan - ja Tomi Lahtisen - lähdettyä. Joukkue tulee silti olemaan mukana
kärkikahinoissa. Tämä vaatii kuitenkin pisteiden ottamista myös muilta
kärkikuusikon joukkueilta, mikä tulee olemaan kovan työn takana.
Pelaajavalmentaja Kerkko Huhtasen sisään ajama pelitapa on kaikille tuttu,
mutta joukkue tulee tarvitsemaan uutta ratkaisuvoimaa ja johtajuutta.
Niila-Ville Laitinen on maalissa paljon vartijana, kun taas hyökkäyspäässä
odotukset kohdistuvat Miika Hosioon ja Arash Muridiyazdiin. Fysiikkaharjoittelu
Jussi Kaihlajärven johdolla Futsal-liigan huippua.
4.
Tervarit
Oululaisnippu näyttää tällä kaudella vahvalta. Joukkue on saanut
naarattua itselleen mm. Henri Heikkilän ja Jarmo Junnon Sievi Futsalista.
Taitoa ja maalintekijöitä joukkueessa kyllä riittää kahteenkin ketjuun varsin
hyvin, mutta miten on taktisen osaamisen ja hermokontrollin laita otteluiden
aikana? Joka tapauksessa Tervarit tulee varmasti nostamaan osakkeitaan viime
kaudesta Ari Makowskin, Oskari Tervon ja maalivahti Juho Keskisen johdolla.
5.
Sievi Futsal
Sievissä pahimmat laineet ovat laskeutuneet ja pikkukylään
saadaan tulevallekin kaudelle kasaan varsin tasokas joukkue.
Ulkomaalaisvahvistukset ovat liigan eliittiä ja raatavat kentällä isoja
minuutteja pelistä toiseen. Jos Joni Pakola jatkaa Sievissä, joukkueen
ydinkärki tulee olemaan Futsal-liigan laadukkain. Suurimmat kysymysmerkit
liittyvät kapeaan materiaaliin sekä seuran haluun kehittää oikeasti futsalia
ilman jalkapallon sanelemia ehtoja. Johtavatko joukkueen peliä pelaajat vai
valmentajat, ja mikä on valmentajien välinen työnjako?
6.
TPK
Turussa muutokset ovat olleet vähäisiä. Joukkueessa on paljon kelpo
liigapelaajia, jotka ovat pelanneet useita vuosia yhdessä. Vaikka futsalin
lajiharjoittelu ei ole ympärivuotista, joukkueessa on paljon rutiinia ja
pelaajat löytänevät nopeasti yhteisen sävelen. Kiusaa varmasti kärkijoukkueita
varsinkin kotikentällään eikä neljän parhaan joukkoon pääseminen ole mitenkään
poissuljettua. Taktinen osaaminen on jopa paremmalla tasolla kuin Tervareilla
ja Sievillä. Myös maalivahtikaksikko on Suomen laadukkain. Keskeisimmäksi
kysymykseksi muodostuu se, miten joukkue onnistuu otteluiden aikana
keskittymään peliin ja sen pelaamiseen tuomareille ja vastustajille
valittamisen sijasta.
7.
SoFo
Lähtökohdat tulevaan kauteen ovat Somerolla kohtalaisen hyvät. Vaihtuvuus
on ollut vähäistä ja joukkueeseen on saatu (kovalla rahalla?) ex-KaDy Matias
Juvonen. Kärkijoukkueita SoFo tuskin pystyy pitkässä sarjassa haastamaan, mutta
paikka pudotuspeleissä on varsin todennäköinen. Vaikka futsalosaamisessa on
vielä paljon opittavaa, on joukkueessa paljon perustaitavia
pallonkäsittelijöitä. Maalivahtipeli tulee olemaan yksi kompastuskivistä.
8.
KylVe
”Leijonan” taso tulevalla(kin) kaudella on hienoinen arvoitus.
Parhaimmillaan se pystyy piinaamaan kärkijoukkueita, mutta huonoimmillaan
häviämään selvin lukemin kelle tahansa. Akaalaiset ovat kuitenkin nyt yhden
liigakauden kokeneempia ja tietävät, mitä on odotettavissa. Lajiharjoittelu on
aloitettu hyvissä ajoin kesällä, mikä voi antaa etulyöntiaseman muihin
häntäpään joukkueisiin verrattuna. Maalissa Juho Laine tulee olemaan
joukkueensa avainpelaajia. Saa tehdä lujasti töitä playoff-paikan eteen.
9.
FC Rauma
Länsirannikolta tuulee taas, vaikka FC Jazz poistuikin viime kauden
päätteeksi liigakartalta. Tilalle tuli FC Rauma, jonka nousu valtakunnan
eliittiin on ollut varsin nopeaa. Raumalaiset pelaavat ja treenaavat selkeästi
futsalia pelaaja-valmentaja Niila Asunmaan johdolla, ja joukkueessa tuntuu
olevan muutenkin hyvä buumi päällä. Tulee yllättämään alkukaudesta monet. Nousu
tullaan palkitsemaan sarjapaikan säilymisellä, mutta pudotuspelit jäävät todennäköisesti
haaveeksi.
10.
Riemu
Jyväskyläläisopiskelijoiden nousukiito on ollut ennen näkemätöntä, mutta
nyt odotettavissa on vaikea kausi. Joukkueessa on paljon positiivista värinää.
Laaja pelaajarinki, hyvä tekemisen meininki, innostus ja urheilullisuus ovat
joukkueen vahvuuksia. Myös ratkaisijoita löytynee Janne Törmäsen ja Ville
Vähäkoitin johdolla. Ei ole missään nimessä heikko joukkue, mutta miten
nopeasti pelaajat pystyvät oppimaan lajinomaista tekemistä
jalkapallopainotteisen kesän jäljiltä? Pitkän kauden kuluessa joukkue tulee
todennäköisesti maksamaan oppirahoja siitä, miten futsalia pitää liigassa
pelata. Kaiken sattuessa kohdalleen playoff-paikka on haarukassa, mutta se
vaatisi koko kauden kestävän buumin. Sarjapaikan odotan – ja toivon – säilyvän.
11.
Mad Max
Perinteisellä valkeakoskilaiselta futsalseuralta ei kannata tulevalla
kaudella odottaa liikaa. Kärkijoukkueilta se tulee tuskin juurikaan raapimaan
pisteitä, joten muista otteluista voittoja pitäisi napsia. Joukkueen
toiminnassa ylipäätään on ollut havaittavissa tiettyä aneemisuutta ja
hengettömyyttä, mikä voi tosin olla vain ulkopuolisen näkemys asiasta. Mikä on
pelaajien sitoutumisen taso? Saako pelaaja-valmentaja Timo Kopola tuotua jotain
uutta joukkueeseen ja nostamaan sen taisteluilmeen uudelle tasolle? Jos saa,
niin maxit voivat hyvinkin nousta pudotuspeleihin. Pahimmassa skenaariossa jopa
sarjapaikka voi olla vaarassa. Prove me wrong.
12.
ESC
Tammisaaressa näkymät ovat synkät. Joukkueella ei ole pysyvää valmentajaa,
futsaltreenejä ei juurikaan ole takana ennen kauden alkua, eikä joukkuetta voi
millään mittarilla sanoa taktisesti valveutuneeksi. Lisäksi joukkueella on
paljon loukkaantumisia eikä maalivahtipeli vakuuta. Jalkapallotaustaisilta
pelaajilta löytyy toki perusurheilullisuutta, mutta sillä ei vielä liigassa
pitkälle pötkitä. Toissa kauden nousukiito on muisto vain, kun Futsal-liiga
2013-14 pärähtää käyntiin. Kotiyleisöstä voi joissakin peleissä olla apua,
mutta sarjapaikan säilyttäminen olisi maksimisuoritus.
Ja sitten vielä puolueellinen loppukaneetti: FORZA DYNAMO! Sievissä pahimmat laineet ovat laskeutuneet ja pikkukylään saadaan tulevallekin kaudelle kasaan varsin tasokas joukkue. Ulkomaalaisvahvistukset ovat liigan eliittiä ja raatavat kentällä isoja minuutteja pelistä toiseen. Jos Joni Pakola jatkaa Sievissä, joukkueen ydinkärki tulee olemaan Futsal-liigan laadukkain. Suurimmat kysymysmerkit liittyvät kapeaan materiaaliin sekä seuran haluun kehittää oikeasti futsalia ilman jalkapallon sanelemia ehtoja. Johtavatko joukkueen peliä pelaajat vai valmentajat, ja mikä on valmentajien välinen työnjako?
Turussa muutokset ovat olleet vähäisiä. Joukkueessa on paljon kelpo liigapelaajia, jotka ovat pelanneet useita vuosia yhdessä. Vaikka futsalin lajiharjoittelu ei ole ympärivuotista, joukkueessa on paljon rutiinia ja pelaajat löytänevät nopeasti yhteisen sävelen. Kiusaa varmasti kärkijoukkueita varsinkin kotikentällään eikä neljän parhaan joukkoon pääseminen ole mitenkään poissuljettua. Taktinen osaaminen on jopa paremmalla tasolla kuin Tervareilla ja Sievillä. Myös maalivahtikaksikko on Suomen laadukkain. Keskeisimmäksi kysymykseksi muodostuu se, miten joukkue onnistuu otteluiden aikana keskittymään peliin ja sen pelaamiseen tuomareille ja vastustajille valittamisen sijasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti