Syynissä Slovenia
Slovenia on ollut tähän asti lohkon paras joukkue, mitä voi pitää pienenä yllätyksenä. Pitkään näytti siltä, että he tulevat euroihin siipirikkona ja osin pakon edessä uudistuneena, mutta lopulta Osredkar ja Totoskovic kuntoutuivat ajoissa. Ja kun vielä maajoukkueuran jo kertaalleen lopettanut Cujec kaivettiin naftaliinista auttamaan joukkuetta Italia-peliin, olikin kasassa yhtäkkiä se vanha kunnon Slovenia, joka on kairannut kansainvälisiä areenoja yhdessä jo iät ja ajat. Slovenian positiivisia yllättäjiä ovat olleet mielestäni Ceh ja Turk, etenkin ensin mainittu on onnistunut loistavasti pelin molemmissa vaiheissa ja helpottanut merkittävästi kapteeni Osredkarin peliminuuttitaakkaa (joka aiempina vuosina on ollut poikkeuksetta jotain 35 ja 40 minuutin väliltä).
Slovenian asettamat haasteet
1) 1v1 laidalla:
Balkan-tyylisesti sloveenitkin tykkäävät pallosta, sen kanssa ohittamisesta ja - tietenkin - vetoharhautuksesta. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että suurin 1v1-uhka tulee Slovenian vasemmalta laidalta, jossa nopeat Hozjan ja Fidersek ovat olleet erittäin hyvässä vireessä. Toisella laidalla Turk ja Fetic pelaavat hekin erittäin hienoa turnausta, mutta eivät ole ainakaan vielä olleet vastalaidan kollegoidensa tasoinen haastouhka.
Sivuhuomautuksena mainittakoon, että myös Suomi koettanee hyödyntää tilanteita, joissa ohittaminen pallon kanssa voisi luoda jotain herkullista. Ja näitä tilanteita syntyy, sillä Slovenian pelaajavartiointi jättää usein mahdolliset tuet liian kauas. Esimerkkinä Nicolodin maali edellisessä pelissä. Suomi luonee myös jokusen paikan laitaohituksilla.
2) Pivot-pelaaminen:
Slovenia käytti pivoteja todella suoraviivaisesti ja onnistuneesti Italiaa vastaan. Cujec ja vasenjalkainen Totoskovic hallitsevat syvyydessä pelaamisen elementit mainiosti: he osaavat valmistella positionsa hyvin ja ilmestyvät oikea-aikaisesti pohjapelaajan etupuolelle, he kykenevät suojaamaan palloa, tarvittaessa kääntymään itse tai kombinoimaan laitapelaajien kanssa. Suomen pohjat ovat kuitenkin parempia kuin Italian, joten uskon, ettei näistä väännöistä pivotit selviä voittajina niin helpolla kuin Slovenian edellisessä pelissä. Toivotaan, että tuomarilinja sallii aggressiivisen pohjapelaamisen. Jos ei, täytyy pohjien pyrkiä pelaamaan mahdollisimman paljon pivotien etupuolella.
Vielä oleellisempaa kuin näiden pohja-pivot-kaksinkamppailujen voittaminen on kuitenkin se, että Suomen tulee minimoida pivotille päätyvien pallojen määrä. Italia puolusti tapansa mukaisesti mies miestä vastaan ja salli varsin naiivisti pallon jatkuvan matkaamisen syvään Cujecille tai Totolle. Slovenia juoksutti näin vastustajaansa ja sai pelin painopisteen Italian päähän kuluttamatta itse energiaa. On selvää, että taktisesti kypsä Suomi pyrkii estämään pallot syvyyteen, ja on mielenkiintoista nähdä kuinka meidän aggressiivinen, pelaajavaihtoja ja aluepuolustuksen periaatteita hyödyntävä prässi onnistuu tänään. Veikkaan, että selvästi Italian puolustusta paremmin.
Yksi tapa eliminoida pivotien vaikutusta on myös heidän väsyttäminen, kun Suomella on pallo. Onkin syytä olettaa, että Suomen pohjat liikkuvat varsin paljon hyökkäysvaiheessa. Slovenia puolustaa nykytrendin mukaisesti puhdasta pelaajavartiointia, joten pivotien on seurattava pohjan liikkeet.
3) Maalivahdin nousut:
Slovenia on hyödyntänyt Berzelakia pallon ylöstuomisessa jonkin verran, vaikka mistään Higuitasta ei ole kyse. Italia antoi Berzen syöttää pallon maissa suoraan keskellä syvyydestä ilmestyvälle pivotille, mitä Suomi ei salline. Toisaalta Suomi varonee myös sitä, että maalivahdin nousu loisi helposti 1v1-tilanteen Slovenian vasempaan laitaan, joten lienee syytä olettaa, että pallon toivotaan päätyvän oikeaan laitaan ja että Suomi prässää Berzelakia ainakin alkuun kuten Higuitaa eli vasemman jalan puolelta.
(Toivottavasti lauserakenteet ovat riittävän kompleksisia, ettei google translate voi vahingossakaan antaa mitään järkevää sloveniankielistä käännöstä näistä jaaritteluista.)
Yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia
Slovenia on monessa suhteessa samankaltainen joukkue kuin Suomi. Tässä joitain äkkiseltään mieleeni tulleita yhtäläisyyksiä:
- pieni maa joka pelaa isolla sydämellä ilman brassihankintoja
- runko pelannut yhdessä jo vuosia
- kovia puolustamaan pallollista 1v1-tilanteissa
- intensiivinen erikoistilannepuolustus
- nopea, kurinalainen transitioiden puolustus
- hyvät, valmistellut hyökkäyspään erikoistilanteet (jopa muutama sama)
Tässä taas joitain mielestäni merkittäviä eroavaisuuksia:
- Slovenia puolustaa puhtaasti pelaajavartiointia, Suomi hyödyntää aluepuolustuksen periaatteita
- Slovenialla pallollisena hieman enemmän yksilötaitoa
- Slovenialla kaksi selkeää pivotia organisoitujen hyökkäyksien viitepisteinä
- Suomen prässi parhaimmillaan energisempi
- Suomella laadukkaampi maalivahtipeli
- Suomi taktisesti (etenkin puolustusvaiheessa) mukautuvaisempi ja tuntee vastustajansa aina paremmin kuin vastustaja Suomen
Yhteenveto
Minimoidaan pallot pivotille, vaikeutetaan 1v1-tilanteiden luomista korkealla prässillä ja pitämällä pelin painopiste Slovenian puolella, juoksutetaan pivoteja, löydetään omat jyvät haastopaikoista ja erikoistilanteista, parannetaan vähän hyökkäystransitioita. This is it, taktisesti.
Mutta lopulta homman nimi on se, että nyt saa ja pitää tapella: luvassa on paljon hetkiä, jolloin taktiset finessit sulkeistetaan ja tahto/sinnikkyys/kusipäisyys on se oikea rekisteri. Me ollaan siihen valmiita, vastustaja on siihen valmis - mahtava futsalilta tiedossa.
Mikään ei olisi sen hienompaa kuin olla itsekin askissa sähisemässä, mutta koska se ei ole nyt mahdollista, pyrin kuitenkin mahdollisimman lähelle joukkuetta - toivottavasti vaihtopenkkien yläpuolella on tilaa katsomossa.
-Mikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti