Futsalkausi
lähestyy viimeistään tässä vaiheessa loppuaan itse kullakin ja on aika siirtyä
vihreille veroille jalkapallon pariin. Seuraavan kuukauden ajan saa jännittää
niin Champions Leaguen, Valioliigan kuin Espanjan liigan ratkaisuhetket ja seurata siinä sivussa juuri alkanutta kotimaista Veikkausliigaa.
Kesäkuun alussa omistaudutaan kuukauden ajaksi jalkapallon
MM-kisoille. Futsal tulee seuraavan kerran
ajankohtaiseksi siinä lokakuun alussa. Eikö niin?
No ei hitossa!!! Futsalia pelataan, seurataan, eletään ja hengitetään myös kesällä. Seuraavassa omaa makuamme myötäilevä kesän 2014
futsalkalenteri. Otteluiden katsomiseen voi löytää usein suoria linkkejä
seuraavalta sivulta (lisää kellonaikoihin kaksi tuntia, niin saat Suomen ajan):
http://rui-guimaraes-futsal.webnode.pt/futsal-tv/.
Alla ilmoitetut kellonajat ovat Suomen aikaa.
Huhtikuu:
-
24.-26.4. Uefa Futsal Cupin lopputurnaus
Azerbaidzanissa. Mukana Kairat Almaty, FC Barcelona, Dinamo Moskova ja Araz Naxcivan. Euroopan parasta seurajoukkuefutsalia alkaen torstaina 24.4.
klo 16.30 Suomen aikaa. Finaali la 26.4. klo 19.30. Mukana http://www.uefa.com/futsalcup/index.html
-
26.4. Meidän putoamiskarsinnan ensimmäinen osaottelu Comelt Toniolo Milano -
Tridentina klo 17. Liveseurantaa todennäköisesti osoitteessa http://www.divisionecalcioa5.it/
-
27.4. Kotoisen Futsal-liigan kolmas finaali Ilves-Tervarit suorana lähetyksenä
TV2:ssa ja Yle Areenassa klo 15.50. http://areena.yle.fi/tv/2204751
-
30.4.-10.5. Aasian mestaruuskisat Vietnamissa. Varsin kovatasoiset 16 joukkueen
karkelot, jossa varsinkin mitalipelit ovat varmasti viihdyttävää seurattavaa.
Pelejä lähes joka päivä klo 11.30/ 12 ja 14.30/ 15. http://www.the-afc.com/en/
-
3.5. Meidän putoamiskarsinnan toinen osaottelu Tridentina - Comelt Toniolo
Milano klo 17. Liveseurantaa todennäköisesti osoitteessa http://www.divisionecalcioa5.it/.
Tämän jälkeen säilymisjuhlat Roveretossa/ Trentossa/ Veronassa/ Garda-järvellä. Liveseurantaa korkeintaan privana WhatsAppissa...
-
4.-8.6. Futsal Fest Serbiassa. Tasokas futsalturnaus, johon lähdemme
pienehköllä, mutta sitäkin laadukkaalla nipulla Suomen maajoukkuepelaajia (emme
kuitenkaan edusta virallisesti Suomen maajoukkuetta, turnauksesta erillistä juttua myöhemmin!). http://www.futsalfest.rs/
-
7.6. Espanjan ja Portugalin liigan finaalit alkavat.
-
21.6. Euroopan futsalsarjojen viimeinen mahdollinen pelipäivä (Portugalin 5.
finaali)
Heinäkuu
- Kuwait Mini World Futsal Cup Tournament. Vuonna
2013 (10.-26.7.) tasokkaassa ja hyvin järjestetyssä turnauksessa oli mukana 16
joukkuetta ympäri maailman. Pelit näkyivät livenä netissä. Saa nähdä mitä tänä
vuonna on luvassa, epämääräinen huhu on kiirinyt korviimme, että turnaus pelattaisiin tänä vuonna maajoukkueiden välillä… http://www.kmwfct.com/DefaultEn.aspx
-
23.-29.7. Opiskelijoiden futsalin EM-kisat EUSA-Gamesien yhteydessä
Rotterdamissa. Mukana Suomesta huhujen mukaan ainakin miesten joukkue
Tampereelta. KaDy Students olisi hallitsevana opiskelijoiden Suomen mestarina ollut oikeutettu edustuspaikkaan, mutta tuore ikärajasääntö (ei yli 28-vuotiaita!) romutti haaveet kadylaisten viidennestä peräkkäisestä EM-turneesta. Toivotaan kuitenkin, ettei suomalaisedustuksen putki katkea. http://eugames2014.eu/sports/futsal/
Elokuu
-
Uefa Futsal Cupin karsintakierrokset pyörähtävät käyntiin. Mukana myös
suomalaisväriä (joko Ilves tai Tervarit).
Syyskuu
-
Euroopan suuret sarjat alkavat. Lukuisia Super Cup -otteluita eri puolilla Eurooppaa.
Monessa Euroopan maassa järjestetään pienempiä futsalturnauksia
kesällä harva se päivä, kenties joskus Suomessakin… Ainakin viime vuonna
järjestetylle kolmen suomalaisen liigajoukkueen kesäsarjalle toivoisi tulevana
kesänä jatkoa jossakin muodossa.
Pelaamisen
ohella täällä Italiassa tulee tietenkin seurattua bittitolkulla futsalia, ja erityisesti italialaista futsalia. Tähän antavat loistavat mahdollisuudet muun muassa viikoittain
ilmestyvä Calcioa5anteprima –lehti (jota jaetaan aina viikonlopun otteluiden
yhteydessä) ja Rai Sport, joka näyttää yleensä joka viikonloppu vähintään yhden
Serie A –ottelun televisiossa. Puhumattakaan liigan upeista ja selkeistä
kotisivuista www.divisionecalcioa5.it
tai netin livelähetyksistä, joita on mahdollista katsoa lähes kaikista Serie
A:n otteluista. Myös puskaradio kantaa aina herkullisia juoruja muista joukkueista - etenkin niiden ongelmista.
Nämä
eivät kuitenkaan ole ainoita syitä, miksi italialaista futsalia on varsin
miellyttävää seurata. Ehkäpä tärkein tekijä Serie A:n ja Serie A2:n kiinnostavuudelle (pelin korkean tason lisäksi) on se, että ottelut
ovat erittäin tasaisia ja joukkueiden voimasuhteet voivat vaihdella paljonkin
viikosta toiseen.
Esimerkiksi Serie A:ssa pelaa tällä kaudella vain 10 joukkuetta, mikä
tarkoittaa sitä, että jokainen 18 runkosarjan ottelusta on erittäin
merkityksellinen. Tälläkin hetkellä yhdellä voitolla voi sarjataulukossa kavuta
jopa kolme sijaa ylöspäin. http://www.divisionecalcioa5.it/Competizioni/2013-2014/300/0/0
”Yllättäviä”
tuloksia on niin paljon, että itse niitä on vaikea enää pitää
poikkeuksellisina. Esimerkiksi yhteensä 40 ottelua Serie A:n runkosarjassa
voittamattomana edennyt Asti sai taipua toissa viikonloppuna ”häntäpään”
Pescaralle selkein 5-1 –lukemin. Nousijajoukkue Napoli puolestaan voitti alkusyksystä Mammarellan Acqua&Saponen 2-1 - maalilla, jota kelpaa vieläkin katsella ja erityisesti kuunnella. Vastaavia esimerkkejä on useita.
Ainoan
selvän poikkeuksen tasapäiseen sarjaan tekee Marca, joka ilmoitti
siirtoikkunan aikaan luopuvansa kaikista ammattilaispelaajistaan ja
pelaavansa kauden loppuun alle 21-vuotiaiden joukkueella.
Tuloksellisesti seuraukset ovat olleet katastrofaaliset - pohjakosketuksena tappio Laziolle lukemin 30-1.
Ongelmia Euroopan mestarin paratiisissa
Vaikka Italiassa pelataan todella laadukasta futsalia ja jopa Serie B:ssä ja Serie C1:ssäkin maksetaan pelaajapalkkioita, ovat seurat usein moniongelmaisia. Yleensä seurojen ongelmat tuppaavat palautumaan talouskriisiin ja erityisesti palkanmaksuvaikeuksiin. Meitä on myös hämmästyttänyt tietty yhteisöllisyyden ja seuraperinteiden uupuminen täällä: seuran nimeä vaihdetaan kuin futsalkenkiä, pelaajat vaihtavat lääniä aina tilaisuuden tullen ja seurahenkilöstön sekä pelaajien välillä on usein iso sosiaalinen kuilu. Jotain kertoo Italian maajoukkuekapteeni Gabriel Liman vastaus kysymykseen italialaisen futsalin tilasta azzurrin voitettua EM-kisat:
- Italialainen futsal on kriisissä. On surullista sanoa, mutta en tiedä, miten voimme kehittyä tällaisten seuratoimijoiden alaisuudessa. He eivät ole hienoja persoonia, on mahdotonta työskennellä ihmisten kanssa, jotka eivät ole vakavia. Itse olen onnekas, kun saan pelata Astissa, jossa pelaajia ei kohdella numeroina vaan oikeina ihmisinä! (lähde: Futsal Focusin facebook-sivu)
Jotain perää Liman kommentissa varmasti on, sen verran voinemme vahvistaa jo ihan omienkin kokemusperäisesti hankittujen tietojen pohjalta. Suoraselkäisyyttä selkeästi tärkeämpi kategoria on Italiassa nimittäin ns. "bella figura", se, miltä asiat näyttävät ulospäin. Tällä "arvovalinnalla" on tietysti seurauksensa... Mutta parketille asti nämä ongelmat eivät tunnu kiirivän: Italia voitti EM-pokaalin ja pelin taso maan sarjoissa on kunnioitettavan korkea. Ja ollaanpa nyt ihan rehellisiä: se mitä uskomattomin venkoilu, jota seuroissa olemme kuulleet harjoitettavan, oikeastaan vain lisää italialaisen futsalin kiehtovuutta!
Winter Cup ja Coppa Italia
Oma
lukunsa ovat sitten muut kilpailut. Joulu-tammikuussa Serie A –joukkueille
järjestettiin runkosarjapelien niukkaa määrää paikkaamaan nimeään myöten keinotekoinen
Winter Cup, jonka kilpailuformaatti jäi meillekin hieman epäselväksi. Joka
tapauksessa ”talviturnauksen” välierät ja finaali pelattiin viime viikonloppuna,
eivätkä ainakaan lauantain välierät jättäneet ketään kylmäksi. Luparense ja
Asti kamppailivat myöhemmässä välierässä pitkän kaavan kautta huikean draaman
kaaren, joka päättyi Luparensen majumaalivahti Putanon ammuttua rankkikisassa
pilkun taivaan tuuliin kotiyleisönsä edessä. Lopulta Asti - joukkue joka on paperilla Italian parhain - otti ja voitti koko Winter Cupin.
Huikein
näytös oli kuitenkin Italian cup eli Coppa Italia Final Eight. Tämä ei vastaa
Suomen Futsal cupia, vaan sen sijaan Coppa Italia on yhden viikonlopun aikana
pelattava lopputurnaus, joka järjestetään erikseen eri sarjatasoilla – Serie A:ssa,
Serie A2:ssa, Serie B:ssä, alle 21-vuotiailla ja naisten Serie A:ssa.
Lopputurnaukseen pääsee kahdeksan syyskauden runkosarjan tulosten perusteella
parhaiten sijoittunutta joukkuetta, Serie A2:ssa neljä parhaiten sijoittunutta
kummastakin lohkosta. Tämä tuo oman jännittävän panoksensa myös syyskauden otteluihin.
Serie
A:n Final Eight –turnaus kolme viikkoa sitten oli mahtava tapahtuma, jota sai
itsekin tuijotella telkkarista koko viikonlopun ajan. Altavastaajana viikonloppuun
lähtenyt Lazio kaatoi ensin puolivälierissä sensaatiomaisesti Astin 2-7, jota
seurasi lähes yhtä upea 2-4 –välierävoitto ennakkosuosikki Luparensesta.
Finaalin Lazio hävisi niukasti 3-1 ”isäntäjoukkue” Acqua&Saponelle, mutta
kaikesta huolimatta ”taivaansiniset” ylittivät itsensä – ja heittivät samalla
romukoppaan kaikkien asiantuntijoiden ennakkoarviot.
Serie A2:n Coppa Italian lopputurnaus
Sestussa (jossa itsekin kävimme äskettäin ottamassa kuokkaan 3-1, kooste)
oli jopa vieläkin yllätyksellisempi. Jokaisen ottelun hävisi ”paperilla”
parempi ja runkosarjassa paremmin sijoittunut joukkue. Lopulta finaalissakin ”turnauksen
huonoin joukkue”, B-lohkon Fuente Lucera, kaatoi meidän lohkomme Pesarofanon,
joka pelasi lopputurnauksen läpi käytännössä 5-6 kenttäpelaajalla. Varsinaisen
peliajan tasoitus tuli tietenkin puoli minuuttia ennen loppua, jatkoajan
onnenkantamoinen voittomaali tietenkin 45 sekuntia ennen päätössummeria – ja finaali
näytettiin tietenkin televisiossa.
Kohti playoutia
Tämän hehkutuksen jälkeen palataan vielä meidän joukkueen osalta takaisin maan
pinnalle. Talven aikana voitot ovat tosiaan olleet vähissä, eikä vähiten siksi, että nimeltä mainitsemattomista syistä pelaajapajatsomme tyhjeni pahemman kerran joulukuun siirtoikkunan yhteydessä. Tällä haavaa puskemme eteenpäin neljän pelaajan turvin muiden toimiessa pääasiassa "huilauttajina". Edellä mainitulle
Pesarofanolle hävisimme pari viikkoa sitten rumasti kotona 3-8. Reilu viikko sitten voitimme pitkästä aikaa, kun kävimme hakemassa arvokkaat kolme
pistettä Leccon vieraana 2-5 -voitolla.
Ja pari päivää sitten tuli taas köniin, tällä kertaa Gruppo Fassinalta lukemin 1-3. Lecco-voitto kuitenkin varmisti sen, että vältämme suoran putoamisen.
Jäljellä on vielä yksi runkosarjakierros sekä huhti-toukokuun vaihteessa ns. playout-pelit Comelt
Toniolo Milanoa vastaan. Heille hävisimme niukasti molemmat runkosarjaottelut ankarasta painostuksestamme huolimatta,
mutta eiköhän karsinnoissa ole meidän vuoro iskeä. Kaksiosaisen kohtaamisen
voittaja säilyy ja häviäjä putoaa. Pelaajavalmentajamme loukkaantui vakavasti edellisessä pelissämme, ja sen aikaa kun hän nuolee haavojaan kotona, toimii Mikko jälleen virkaatekevänä koutsina. On se oikeasti työmää täällä!
Mutta kokemus on ollut hieno, sitä ei käy kiistäminen...
... On ehdottomasti ns. Schumacher-liike, tuttavallisemmin "suumahheri". Jokin aika sitten sain hämmästyksekseni kuulla, että tämä liike kantaa samaa nimeä myös muualla maailman kolkissa, mm. Serbiassa. Siihen asti olin ollut siinä uskossa, että "suumahheri" on taas kerran meidän (lähinnä minun ja Jukan sekä joidenkin kadylaisten) yksityisfutsalkieltä. Mutta ei. Brasilialainen Schumacher teki liikettä ilmeisesti niin hyvin, että siitä on kehkeytynyt hänen nimikkomuuvinsa.
Schumacher (-75) pelaa tällä hetkellä kotimaassaan, mutta hän teki pitkän uran Espanjassa Inter Movistarissa. Kymmenen espanjanvuotensa aikana mies voitti 23 pokaalia ja teki 254 maalia 271 liigaottelussa. Hyvä suoritus futsalistilta, joka luokitellaan puolustavaksi pelaajaksi...
Entä itse liike? No, kysehän on lyhyesti ja kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että pelaaja tulee vastaan syöttöä siten, että häntä vartioiva puolustaja on menossa vastakkaiseen suuntaan hetkellä, jolloin pelaaja kontrolloi pallon. Näin pelaaja ohittaa puolustajan ja samalla usein voittaa itselleen hyvän vetosektorin. Veikkaan, että kun harjaantumaton silmä näkee "suumahherin", ei se tunnista siinä mitään erityistä. Kaikki näyttää niin simppeliltä. Mutta tarkemmassa katsannossa tämä liike on silkkaa futsalrunoutta. Se vaatii oveluutta ja ajoitusta - ja se on tehokas. Olen kuullut, että pahimmillaan vastustajan lantiot ovat jopa murtuneet yllätyksellisen suunnanmuutosvaateen edessä...
Ja mikäs sen nautinnollisempaa kuin se, että joskus itse onnistuu runoilemaan parketilla ja asettamaan vaaraan vastustajan lantioita. Tässä pikku video, jossa on kaksi tilannetta, joista molemmat päättyvät "suumahheriin". Ensimmäisessä pätkässä minä päätän hyökkäyksen, toisessa Jukka.
Tämmösiä pikku onnistumisia on aina kiva muistella, varsinkin silloin, kun tappioita tulee enemmän kuin on tarpeen...
Nimi: Mikko "Roisto" Takala Ikä: 27 Seura: Kampuksen Dynamo Pelipaikka: Universale
Kuvaus: Roisto tuli futsal-lomalle Italiaan, kun luvattiin ilmainen majoitus täyshoidolla. Muutama vuosi on tullut miehen kanssa kiukuteltua KaDyn riveissä, joten persoonan laajamittaiseen kuvaukseen olisi varsin mehukkaat pohjat. Tällä kertaa kuitenkin suttuinen videonpätkä ajaa asian paremmin:
Miten KaDyn alkukausi on sujunut? Sarjassa olette kolmantena ja joukkue on luonut nahkaansa uusilla vastuunkantajilla.
Aika odotettu alkukausi, koska kolme - eiku kaks - kovan luokan pistelinkoa lähti muualle. Terveisiä vaan Loi Lahtiselle (naurua). Ihan ollaan aikataulussa kuitenkin. Vihdoinkin muutkin saa vastuuta kuin Kytölät!
Mitä valmentaja Kerkko Huhtanen on erityisesti nostanut esiin? Onko löytynyt kehityskohteita KaDyn pelissä?
He****sti ollaan käyty hyökkäysrotaatioita, mutta myös puolustuspeliä ollaan kerrattu paljon. Se, mitä painotetaan, vaihtuu viikoittain ja riippuu siitä, kuka on vastassa viikonloppuna.
On tullut muutamia uusia pelaajia, joten ollaan kerrattu joitain perusjuttujakin.
KaDy ei ole hyödyntänyt pivot-peliä kunnolla muutamaan vuoteen, mites nyt?
Nyt ollaan tietoisesti ruvettu harjoittamaan myös pivot-peliä, mikä on oikeastaan tullut maajoukkueen puolelta uutena asiana.
Keitä on istutettu pivotin rooliin?
Roolit on meillä aika pitkälti ns. kirjoittamattomia sääntöjä. Niistä ei ole paljon puhuttu. Aina viikolla mietitään, mikä puree seuraavaa vastustajaa vastaan. Sen mukaan valitaan esim., pelataanko hyökkäyksessä enemmän neljänollaa vai pivot-peliä.
Ketkä ovat nousseet esiin tällä kaudella KaDyn pelaajista?
Kaihlo Kaihlajärvi, Maagi Hosio ja Ara Muridiyazd sekä Kimbe Tolvanen, kun on kunnossa. Myös Jecku Keskinen on nostanut omaa panostaan paljon kauden edetessä.
Entä vastustajat Futsa-Liigassa, onko tullut yllätyksiä?
Kaikkia vastaan tiedetään, miten ne pelaa, ei ole tullut yllätyksiä edes Mietaalle. Jos yksittäisiä pelejä nostaa, niin vaikka ollaan hävitty Sieville kahdesti, niin molemmissa peleissä oltais ihan hyvin voitu ottaa kolme pistettä.
GFT:tä vastaan on aina kiva pelata. Se on rehellinen ja hyvää futsalia pelaavaa joukkue, jota vastaan ei kiukuta pelata. Gefti ei valita, mutta pelaa kovaa ja hyvin. Hävitään, voitetaan tai pelataan tasan niitten kanssa, niin ei kiukuta.
Tuomaripelistä voisin tässä välissä sanoa sen verran, että voisivat nekin pikku hiljaa keskittyä omaan tuomitsemiseen sen sijaan, että tulee mua neuvomaan ennen peliä, miten mun pitäis pelata. Esimerkiksi sanomaan että "pelaa sitten rauhallisesti". Tiettyjä stereotypioita vaalitaan. Vähän yli sen oman nenän pitäs nähdä eikä vain viheltää sen perusteella, mikä numero siellä pelaajan selässä on. Onkohan ne kattonu korttitilastoja tältä kaudelta? En taida olla johdossa tällä kertaa?
Nyt menee aika kiukkuseksi... Vaihdetaan aihetta. Miltä tuntui treenata meidän joukkueen kanssa yhden päivän ajan?
Omasta mielestä olin parhaimmistoa. Nyt odottelen sopimustarjousta.
Oli mukava maistaa ammattilaisten arkea. Varsinkin kun Kajuk pesi pyykit ja Komik teki ruoat.
Roiston kanssa aamupuntilla.
Lauantaina 15.2. meillä oli vastassa sarjakakkonen Cagliari, jolle hävisimme lopulta 2-6. Miltä peli näytti noin suomalaisen futsalpelaajan silmään?
Ekat kahdeksan minuuttia oli peli teidän hallussa, sitten Kajuki meni vaihtoon ja peli hieman sekosi... Molemmat joukkueet tykkäs prässätä. Tuntu siltä, että peli voi päättyä miten vaan. Teillä oli enemmän paikkoja alussa tehdä maali muttette onnistuneet. Sitten vaste teki.
Cagliarilla oli kahdeksan hyvää pelaajaa, taso ei laskenut. Kun taas teillä osalla pelaajista oli epävarmuutta otteissa.
Ottelu parempitasoinen kuin jos vertaa esim. että vastakkain olisi Suomen Futsal-Liigan kärkijoukkue ja alakastin jengi. Ei joutunu facepalmia heittämään katsomossa. Osalla teidän pelaajista pallo poltti kuitenkin, kuten sanottu.
Ottelutapahtuma ei ollut niin viihdyttävä kuin Suomessa. Ei ollut musaa
eikä suurta tarjoilua puoliajalla. Viihdyttävä futsalmatsi kuitenkin,
vaikka yleisöä ei sinällään huomioitu millään tavalla ottelussa.
Ketkä meidän joukkueen pelaajista pisti silmään?
Rene Ortega. Jäätävä pallotatsi. Monesti hyökkäyspään nurkassa veivasi kahta vastaan ja hoiti pallon aina omille. Myös Cristiano Fusari, joka on nopea ja taitava, mutta ei osaa puolustaa. Jos osais puolustaa kuin veljet, niin olis hel***n hyvä pelaaja. Myös Andre Montagna oli hyvä: nöyrä ja osasi pulustaa.
Eniten kiukuttaa nyt?
Se, että harvoin kiukuttaa näin vähän! Ei oo huolia. Muut hoitaa cupin järjestelyt (terkkuja Smaugille).
Kuvaus: Reilu parikymppinen Trentinon oma poika. Nopea kuin piru. On tehnyt tällä kaudella kaikkien hämmästykseksi 16 maalia 15 pelaamassaan ottelussa ja on lohkomme 6. paras maalinsylkijä. Cri valittiin pari viikkoa sitten Italian "haastajamaajoukkueseen", joka pelasi treenimatsin EM-kisoihin valmistautuvaa Italian maajoukkuetta vastaan. Ajaa autoa yhtä holtittomasti kuin juoksee kentällä. Nuoren varsan isä seuraa poikansa otteita maanisen intensiivisesti.
Cri, kauanko olet pelannut futsalia?
Tämä on toinen vuoteni virallisissa peleissä. Lapsena olen pelannut paljon futsalkentällä.
Miksi vaihdoit jalkapallosta futsaliin?
Pelatessani pienenä futsalia kotiseudullani, pidin siitä tosi paljon. Pari vuotta sitten halusin kokeilla lajinvaihtoa. Olen pelannut paljon futsalturnauksia kotiseudullani. Ajattelin, että ominaisuuteni sopivat paremmin futsaliin.
Mitkä ovat vahvuutesi futsalpelaajana? Entä heikkoutesi?
Juoksunopeus ja kyky käsitellä palloa nopeasti ovat vahvuuksiani. Taktinen osaaminen ihan yleisesti on heikkouteni toistaiseksi. Haluan myös oppia puolustamaan paremmin.
Cristiano Fusari oikealla, ollaan just lähdössä lenkille.
Olit pari päivää maajoukkueleirillä muiden nuorten lupausten kanssa. Hävisitte treenimatsissa ykkösmajulle 11-0. Ketkä olivat parhaassa tikkarissa?
Olen aina pitänyt Saadista ja Merlimistä, mutta siinä ottelussa kaikki olivat vahvoja. He osoittivat olevansa todellisia voittajia. Mitä opit ensimmäisen maajoukkueleirisi aikana?
Aikaa oli vähän, mutta opin muutamia prässinpurkuja ja hieman erilaista pallonhallintatapaa, mitä me pelaamme Tridentinassa. Yhden päivän aikana on vaikea oppia paljon, mutta jos saisi viikon viettää tuollaisessa ympäristössä, niin varmasti oppisi paljon.
Mitä tavoitteita sinulla on futsalpelaajana?
Haluan suoriutua hyvin tänä vuonna. Ensi vuonna haluaisin pelata toisen hyvän vuoden Serie A2:ssa, jossain hieman paremmassa joukkueessa. Sen jälkeen haluaisin soluttautua maajoukkueeseen ja ehkä pelata parin vuoden päästä Serie A1:stä. Haluaisin myös paljon kokeilla pelaamista ulkomailla, mutta katsotaan.
Millaista on asua kahden suomalaisen kanssa?
Moortkattiiiin (+naurua)!! Kaunis kokemus! Olette kaksi hienoa persoonaa, joiden kanssa tulee tosi hyvin toimeen kotona. On hienoa, ettei joukkueessamme ole pelkästään italialaisia. Ja olen oppinut muutamia suomenkielisiä sanojakin. Mitä vittua!?
Mitä? Yhdeksännet futsalin EM-kisat. Missä? Belgiassa, Antwerpenissä. Milloin? 28.1.-8.2.2014 Miksi? Koska FUTSAL!! Alla pikku ennakot lohkoittain ja maittain: Jukkaa voi syyttää A- ja B-lohkojen, Mikkoa C- ja D-lohkojen turinoista. Kisoja voi seurata esim. tilaamalla Eurosportplayerin. Tai menemällä paikan päälle kuten me: tulevana viikonloppuna meillä ei ole peliä, ja saimme koutsilta luvan lähteä katsomaan kisoja Antwerpeniin. Vamos!
(Toki mieluiten olisi itse pelaamassa, mutta mennään vielä nämä kisat näin...)
A-lohko
Belgia
Em-kisaisäntä Belgia on paperilla lohkonsa heikoin joukkue, mutta kotiedun arvoa ei sovi vähätellä - kuten Kroatia osoitti kaksi vuotta sitten. Joukkueella ei ole alla karsintoja, mutta se on pelannut 21 ystävyysottelua viimeisen kahden vuoden aikana. Tulokset eivät ole olleet kovinkaan mairittelevia: maa on muun muassa napsinut voittoja Suomen ja Kreikan kaltaisista ns. heikommista maista, mutta pelannut kolmesti tasan Hollannin kanssa sekä kärsinyt selvähköt tuplatappiot Brasilialle, Espanjalle sekä samassa lohkossa pelaavalle Romanialle. Nämä kovat pelit ovat kuitenkin varmasti kehittäneet joukkuetta, jonka taktinen osaaminen on ihan ok tasoa. Myös yksilötaitoa löytyy fyysisen ja pallovarman Karim Chaibain sekä nuoren ja taitavan väkkärän Omar Rahoun johdolla. Molemmat herrat tekivät myös maalin, kun pelasimme Suomessa Belgiaa vastaan lokakuussa 2012 ja hävisimme 0-2. Jatkoon pääsyyn vaaditaan kotiyleisön vahvaa tukea, muuten tulee noutaja.
Ukraina
Arvokisojen kestokävijä Ukraina varmisti kisapaikkansa vasta syyskuun jatkokarsintojen kautta varsin dramaattisesti vierasmaalisäännön turvin Unkaria vastaan. Tämän jälkeen joukkue vieraili täällä Italiassa ja otti monien yllätykseksi tuplamaaottelusta kotiin viemisikseen voiton ja tasapelin. Niin ikään joulukuun alussa Ukraina onnistui voittamaan Kroatian vieraissa - olkoonkin että hävisi ensimmäisen osan tästä tuplamaaottelusta. Reilun vuoden takainen MM-pettymys ja tiukka jatkokarsinta ovat kuitenkin varmasti kasvattaneet viimeisen vuoden aikana melko paljon uudistunutta joukkuetta. Kokeneet Denys Ovsyannikov ja Maksim Pavlenko ovat paljon vartijoina varsin kliinistä futsalia pelaavassa joukkueessa. Saanee hieman etua siitä, että Belgia ja Romania pelaavat ensin vastakkain. Tasaisen lohkon ykkössuosikki - myös maalivahtipeli lohkon parasta.
Romania
Romania on vakiinnuttanut itsensä parissa vuodessa osaksi Euroopan kärkikymmenikköä. Tie näihin EM-kisoihin kävi jatkokarsintojen kautta, jonka ratkaisevassa toisessa osassa maa haki vakuuttavan 2-7 -voiton Serbian kotiluolasta. Romania pelasi kunnioitettavat 18 ottelua kalenterivuoden 2013 aikana. Hyvänä päivänä voi voittaa Ukrainan, mutta toisaalta huonona päivänä voi hävitä Belgialle. Esimerkiksi toukokuussa 2013 joukkue voitti vieraissa Thaimaan 1-4 - ja hävisi seuraavana päivänä samaa vastustajaa vastaan 9-4. Sama kaava toistui lokakuussa vieraskentällä ennakolta melko selvästi heikompaa Moldovaa vastaan (1-3 ja 4-3). Joukkue on kuitenkin kokenut, pelannut kauan yhdessä ja sillä on selkeä 4-0 -pelisysteemiin pohjautuva pallonhallintatapa. Härkämäinen ja pallon kanssa rauhallinen Florin Matei on joukkueensa avainpelaajia, ja itse pidän häntä parhaana pelaajana, jota vastaan olen pelannut. Ratkaisuvoimaa löytyy kuitenkin laajalta rintamalta. Jatkopaikka todennäköisesti haarukassa.
B-lohko
Venäjä
Venäjä on EM-kisojen kestomenestyjä ja Euroopan ehdotonta eliittiä. Karsinnat se selvitti ilman suurempia ponnisteluita ja lokakuussa 2013 maa haastoi toden teolla kovatasoisen Grand Prix -turnauksen finaalissa isäntämaa Brasilian häviten vasta rangaistuspotkuilla. Venäjän joukkueen voidaan käytännössä sanoa olevan puoliksi brasilialainen, sillä moni pelaajista on syntynyt Brasiliassa. Avainpelaajia ovat muun muassa juuri maailman parhaaksi maalivahdiksi valittu Gustavo, harteikas Pula sekä vahvat pivotit Eder Lima ja Cirilo. Venäläisjuuria edustavat muun muassa Sergei Abramov ja Aleksandr Fukin, jotka molemmat ovat varsin taitavia 1vs1 -pelaajia. Vauhdikas, taitava ja fyysisesti erinomaisessa kunnossa oleva joukkue, josta ei laatua puutu. Ainoa uhkakuva voi tulla joukkueen sisältä, jos joukkue alkaa jakaantua liiaksi venäläis- ja brasilialaisklikkeihin. Muutoin ehdottomasti yksi mestariehdokkaista: olisi pieni ihme, jos joukkue ei selvittäisi tietään välieriin asti.
Portugali
Portugali kuuluu Euroopan top-5 -futsalmaihin, mutta niin sanotut isot päänahat ovat vielä ottamatta. Karsinnat se selvitti Venäjän tavoin helpohkosti ja syksyn 2013 aikana maa on päässyt hiomaan kuntoaan ja kuvioitaan kovilla kotimaaotteluilla Azerbaidzania (1-1 ja 5-0), Espanjaa (1-1 ja 1-3) ja Sloveniaa (4-1 ja 2-4) vastaan. Portugalilla on selkeä peli-identiteetti, jota kaikki pelaajat osaavat toteuttaa. Kirkkaimpana tähtenä sykkii tietenkin maaginen Ricardinho, mutta johtava rooli on myös äskettäin 175 maaottelunsa pelanneella kapteeni Arnaldolla. Cardinal on aikaisemmin mättänyt kosolti maaleja, mutta missä vireessä juuri pitkän loukkaantumisen jälkeen paluun tehnyt ja ilman seurajoukkuetta oleva pivot on nyt, kun turnaus alkaa? Portugalilla tosin on muitakin pelaajia, jotka taitavat tarvittaessa maalinteon. Menee alkulohkosta jatkoon ja hyvin todennäköisesti välieriinkin asti. Siitä eteenpäin kaikki plussaa.
Hollanti
Hollanti on taas pitkästä aikaa EM-kisoissa - ja millä tavalla kisapaikka varmistuikaan. Ratkaiseva voittomaali jatkokarsinnassa Bosnia-Herzegovinaa vastaan kotiyleisön edessä syntyi reilu minuutti ennen ottelun loppua. Tässä ottelun parhaat palat.
Hollanti on ennakolta EM-turnauksen heikoimpia maita, mutta tämän vuoden alussa se osoitti iskukykynsä voittamalla Unkarin kahdesti kotikentällään luvuin 6-3 ja 4-1. Espanjalle tuli tosin kuokkaan 6-0. Itsekin kävimme pelaamassa Hollannissa tuplamaaottelun vajaa vuosi sitten, jolloin Hollanti vei molemmat ottelut 3-1. Joukkueesta löytyy melkoisia kynäilijöitä, kuten Mohammed Attaibi, Najib El Allouchi sekä Zaid El Morabiti. Knoppitietona mainittakoon, että maajoukkueen ringissä oli EM-kisoihin valmistavissa otteluissa mukana myös tuttumme Marinio Rodriquo Aalders. Hän kävi syksyllä meidän treeneissä muutaman kerran, mutta pelaa paikallista Serie C1:a. Kisoihin matkannee suuri joukko faneja, joten Hollanti päässee Belgian ohella nauttimaan ns. kotiedusta. Tämä ei kuitenkaan luultavasti tule riittämään armottoman kovassa lohkossa. Vaikka Hollanti pystyisi pitämään ottelut tuloksellisesti tasaisina, niin rutiinitasossa sekä myös taktisessa osaamisessa on melko selvä ero vastustajien hyväksi.
C-lohko
Italia
Suomen lohkosta suoraan kisoihin ponnistanut Italia on kiistatta yksi maailman top-5-maista futsalissa ja suosikki haastamaan Espanjan ja Venäjän. Taskussa on pronssi sekä viime EM-kisoista (Kroatia 2012) että MM-kisoista (Thaimaa 2012). Eikä unohdeta, että vuonna 2003 tämä toinen kotimaamme voitti EM-kullan. Pelasimme 2013 maaliskuussa Barissa Italiaa vastaan EM-karsintojen Main Roundilla ja hävisimme 5-1. Viimeisimmissä harjoitusotteluissa saapasmaa on kurittanut Romaniaa lukemin 5-0 ja 4-1 sekä ottanut hieman pieninumeroisemmat voitot (3-0 ja 3-1) Slovakiasta. Lähes kaikki Italian pelaajat ovat brasilialaissyntyisiä. Ja kuten erään pienen pohjoisen maan eräs erittäin asiantunteva maajoukkuevalmentaja sanoi: "Ne Italian 'italialaiset' -- ne ei ole erityisen vaarallisia..." Oli niin tai näin, ainakin maalinsuulla syntyperäinen italo Mammarella on tuhtia kamaa. Mies on valittu maailman parhaaksi maalivahdiksi vuosina 2011 ja -12. Maalinsuulla ei pitäisi olla ongelmia. Italian vahvuus on ehdottomasti vahva pallonhallintapeli. Se haastaa tällä osa-alueella kaikki maailman joukkueet. Rotaatiot ovat monipuolisia: käytössä on erilaisia 4-0-rotaatioita, vale-pivotiin perustuva 3-1-kierto, jota Suomikin pyrkii pelaamaan, sekä tarvittaessa vaihteleva pivot-peli. Italia lähtenee kisoihin yhdellä pivotilla (Astin Fortino), mikä tarkoittaa, että joukkue hyödyntää 4-0-rotaatioita enemmän. Pelaajat ovat rutinoituneita ja tottuneita koviin otteluihin, sillä kaikki pelaavat Italian kovassa Serie A1:ssä, kaikki lukuunottamatta Saad Assisia, joka tunnetusti heiluttaa jalkaansa FC Barcelonassa. Saadin vasuri on Tomi Lahtisen vastaavan ohella ehkä maailman tuhoisin. Kannattaa vahtia, kuinka Saad yrittää oikealla laidalla ollessaan tehdä liikettä, jota me pienissä futsalpiireissämme kutsumme "Saadiksi". Pallo vasurin sisäsyrjällä pivotin jalkaan, pikku fintalla itse perään ja... Ehkä Saadiakin tärkeämpi pelaaja Italialle on kuitenkin kapteeni Gabriel Lima (Asti), joka on joukkueen aivot. Kun pelasimme Italiaa vastaan, Lima näytti käsimerkein, milloin rotaatio vaihdetaan, laittoi pallon aina kahdella kosketuksella omille ja hoiti puolustuksen tunnollisesti. Italian paras 1vs1-pelaaja on sen sijaan Luparensen Merlim, jonka nimikin viittaa vahvasti jonkinlaiseen velhouteen. Luparensessa pelaa myös Honorio, joka tällä hetkellä menee riskipelaajien kategoriaan. Näimme monta Luparensen peliä preseasonilla ja alkukaudesta, ja tuolloin Honorio oli omaa luokkaansa. Haastoi ja laukoi vasemmalla sekä oikealla ja pullautteli itsensä jokaisesta vääntöpallosta. Kauden mittaan Honorion peli on kuitenkin selvästi muuttunut epävarmemmaksi. Puuttuu se rytmi, joka esim. Liman pelistä sykkii. Mielenkiintoista nähdä, millä taajuudella Honorio kisoissa pelaa.
Azerbaidzan
Arvatkaa keiden avulla azerit ovat nousseet maailman futsalhuipulle? Oikein. Edelleenkin joukkueessa pelaa kourallinen brasseja, jotka muodostavat joukkueen ytimen yhdessä Borisovin kanssa. Rasvaprosentistaan ja häijystä oikean jalan pommistaan tunnettu Serjão ei ole kisakoneessa mutta Biro Jade ja Felipe jaksavat painaa. Kroatian kisoissa 2012 tuli lähtö jo alkulohkossa, kun joukkue hävisi ensin Portugalille ja sitten Serbialle lukemin, joita voi nykyfutsalissa pitää lähes käsittömättöminä. Tässä vielä 8-9 päättyneen ottelun highlightsit:
Kahta vuotta aiemmin 2010 azerit rynnivät EM-kisoissa peräti välieriin. Nytkin joukkue on valmistautunut kisoihin huolella. Se aloitti yhteisen valmistautumisen 3. päivä tammikuuta ja on siitä lähtien vetänyt kahdet treenit päivässä (lähde: Uefa.comin haastattelu). Bakun joukkue Araz eteni Uefa Futsal Cupissa neljän parhaan joukkoon, mutta kokonaisuudessaan Azerbaidzanin liiga ei vedä vertoja Euroopan huippuliigoille (Espanja, Italia, Venäjä). Azerien on venyttävä suureen yllätykseen jo alkulohkossa, sillä sen on voitettava lohko, mikäli se ei halua kohdata Espanjaa jo puolivälierissä. Pari viimeisintä treenipeliä lupaavat ihan hyvää: Serbia - joka tosin ei ole tällä kertaa mukana kisoissa - kaatui kahdesti 1-4 ja 0-3.
Slovenia
Slovenia ei ole voittanut yhtään pelaamistaan seitsemästä EM-ottelusta, mutta tänä vuonna se on valmiimpi kuin koskaan. Treenipelivoitto Portugalista (2-4) ja huikea 5-5-tasuri Espanjaa vastaan kielivät yllätysvalmiudesta. Kaksi Slovenian pelaajaa - Kristjan Čujec ja Rok Mordej - tienaavat leipänsä meidän lohkomme (Serie A2:n pohjoislohko) ykkösjoukkueessa New Team Goriziassa. Vuoden alussa pelasimme New Teamia vastaan kotona ja hävisimme 2-5. Mordej ei pelannut, mutta Čujec oli joukkeensa parhaita ja taisi tehdä pari maaliakin meitä vastaan. Kyseessä on oikeastaan yksi Euroopan parhaista "jalka vapaaksi ja anna laulaa" -pelaajista. Isokokoisena hän myös suojaa palloa hyvin. Hevosenpotku lähtee molemmilla jaloilla. Pari päivää meidän kohtaamisestamme Slovenia pelasi muuten Espanjaa vastaan harjoitusottelun, jossa Čujec paalutti sensaatiomaisesti hattutempun. Pari vuotta sitten kaudella 2011/12 Čujec pelasi Espanjan pääsarjaa Caja Segoviassa, jonka kanssa eteni peräti maailman parhaan sarjan välieriin asti. Miehen hieman laiskanoloisen "tanssityylin" ei kannata anta hämätä - kovaa se lopulta potkaisee:
Toisin kuin Italialla ja Azerbaidzanilla, Slovenialla ei ole brassisyntyisiä pelaajia riveissään. Katsojan huomio kiinnittyy varmasti myös joukkueen kapteeniin, kaljuuntuvaan Igor Osredkariin. Katsotaan, riittäisikö rahkeet puolivälieriin
D-Lohko
Espanja
Espanjan osa näissä kisoissa on vaikea. Se on voittanut edelliset neljät EM-kisat ja on yhä edelleen selkeä voittajasuosikki. Pari tosiasiaa puhuu kuitenkin sen puolesta, että tällä kertaa saatetaan hyvinkin nähdä uusi mestari: ensinnäkin Espanja on läpikäymässä jonkilaista muutosprosessia eikä se ole valinnut kisoihin "taikurimaisia" pelaajia, ja toisekseen muut maat ovat - ainakin minun näkemykseni mukaan - kirimässä umpeen Espanjan ja Bralisian ylivertaisuutta (toki ennen muuta siksi koska muut ovat alkaneet hyödyntää espanjalaista tietotaitoa ja brasilialaisten pelaajien palveluksia!!). Alkulohko ja puolivälieräkin hoituvat kyllä, mutta sitten alkavat vaikeudet: Italia, Portugali ja Venäjä pystyvät kaikki pistämään kapuloita Espanjan rattaisiin. Jo edelliskisoissa Kroatiassa Espanja oli äärimmäisen tiukilla Venäjää vastaan finaalissa... Joko nyt nähdään vallankumous? Kike, Luis Amado, Alemao ja Alvaro ovat poissa, mutta toisaalta voidaan miettiä, onko sillä niin väliä, jos joukkue voi edelleen heittää parketille vaikkapa ketjullisen Barcan pelaajia tyyliin Lozano (maailman paras pelaaja vuosimallia 2013), Aicardo, Torras ja Fernandão? Viimeksi mainituista nostettakoon esiin kokenut Fernandão, jolla hänelläkin on pienissä piireissämme oma "nimiliikkeensä". "Sievin neuvonantajanakin" tunnettu pivot on oikeajalkainen mutta ollessaan selin vastustajan maaliin päin lähellä oikean laidan sivurajaa hän kierähtää usein laidan kautta ohi siten, että käsittelee palloa koko ajan oikealla jalallaan. Normaalisti oikean laidan kautta ohi kierähtävät vasenjalkaiset ja vasemman laidan kautta oikeajalkaiset pivotit. Hullua mutta tehokasta! Viimeisimmässä treenimatsissaan Espanja murskasi Hollannin 6-0, ja Fernandão antoi neuvoa neljän maalin edestä - etenkin 5-0-maali on ihan mukavaa katsottavaa:
Kokonaisuudessaan Espanja on tällä hetkellä enemmän viileää taktiikka ja raakaa voimaa kuin häikäisevää taitoa. Samaa mieltä on myös katalaani Pol Viada Mañé, hyvä ystävämme ja pelitoveri viime kauden KaDy:n opiskelijajoukkueesta: - He ovat isoja suosikkeja, mutta joukkueesta puuttuu jonkinlainen "taika", Pol kommentoi Espanjan rosteria. - Taktisesti erinomaisia pelaajia ja kovia työntekijöitä; mutta kaipaan todella pelaajia kuten Adri (El Pozo Murcia) tai Dani Salgado (Marfil Santa Coloma), jotka tarjoaisivat mahdollisuuden ratkaista tilanteita henkilökohtaisesti 1vs1-tilanteissa.
Tsekki
Pelasimme Tsekkiä vastaan kaksi treenimatsia Suomessa tammikuun alussa. Toisessa tuli rehellisesti kuokkaan 1-6 ja toisessa venyimme 2-2-tasapeliin viime hetken tasoitusmaalilla. Tsekki on EM-pronssimitalisti vuodelta 2010 ja joukkueena hyvin organisoitu. Etenkin sen erikoistilanteet ovat todella laadukkaita. Tsekki taistelee Kroatiaa vastaan paikasta puolivälieriin. ERA-PACK Chrudimin pohjapelaaja Roman Mareš on ikäisekseen häkellyttävän nopea ja pelaa tarvittaessa kovaa. Niin ikään Tsekin ykkösjoukkue Chrudimissa pelaava Lukáš Rešetár on potentiaalisin maalintekijä ja hakee usein 1vs1-tilanteita.
Kroatia
Kroatian viimeisimmät treenipelit ovat kisaisäntä Belgiaa vastaan. Tuloksena 3-2-voitto ja 2-2-tasuri. Joukkueessa pelaa pari kaveria, jotka ovat meille tuttuja opiskelijoiden EM-kisoista: Kristijan Grbeša ja Vedran Matoševic. Molemmat ovat myös maajoukkuevalmantajamme Mico Marticin luotsaaman MNK Alumnuksen (Kroatia) pelaajia, kuten myös hieman kokeneempi Matija Capar.
Joukkueen tärkeimpiä pelaajia ovat kuitenkin Dario Marinović (-90) ja Tihomir Novak (-86). Kaikkiaan Kroatian joukkue on varsin nuori eikä siksi pystyne venymään välieriin asti, vaikka maalin suulla hääriikin eräs valttikortti. Maalivahti ja kapteeni Ivo Jukić edustaa kokemusta nuoressa joukkueessa. Miesoli ehdolla vuonna 2012 maailman parhaaksi veskaksi.
Suomen maajoukkueen maalivahtivalmentaja Dusan Matic nostaa esiin yhden Jukićin erityistaidoista:
- Hän on maailman paras kuuden metrin rankkien torjuja. Hän on alkanut pelaamaan brasilialaisella tyylillä - esim. laittamaan molemmat polvet maahan - mutta hän on edelleen erittäin hyvä, Dusan analysoi.
