Hyppy ja henkiset haasteet

Pozdrav!

Futsalkevät on jo pitkällä ja kausi lähenee päätöstään. Jos syyskausi sujui vielä varovaisen toiveikkaasti niin Dubrovnikissa kuin maajoukkueen mukana, on kevätkausi läväyttänyt kasvoille heikkoja tuloksia ja haasteita monella tasolla. Kokenuttakin peluria koetellaan, kun kokonaissaldo vuoden 2025 otteluista näyttää tällä hetkellä Kroatian liigassa 2-2-6 (voitot - tasapelit - tappiot) ja maajoukkueen kanssa 1-0-3, ennen EM-karsintojen 16.4. päättävää Italia-vierasottelua. Squaren kanssa edessä ovat huhtikuun lopussa putoamiskarsinnat 1-divarin joukkueita vastaan ja maajoukkueen kanssa haaveet EM-kisapaikasta murenivat lopulta kahteen tappioon Valko-Venäjää vastaan. Avaan hieman näitä vaikeuksia kirjoituksen jälkipuolella, mutta pureudutaan sitä ennen erääseen mielenkiintoiseen futsalin puolustuspelaamiseen liittyvään käsitteeseen - nimittäin termiin "jump". Jos tämä futsalin taktinen sisältö ei sinua niinkään kiinnosta, niin hyppää toki suoraan lopun pelikuulumisiin.

Kausi on sisältänyt paljon kaksinkamppailuja. Kuva: Olmissumin Facebook.

Samasta asiasta voidaan puhua eri kielillä - oli se sitten "hyppy", "jump" (Eng), "salto" (Spa/Ita), "skok" (Cro) tai näistä sanoista johdetut käskymuodot - mutta tarkoitusperä on sama. Määrittelen tässä yhteydessä hypyn

lyhyellä etäisyydellä puolustavien pelaajien toteuttamaksi hyökkäävien pelaajien vartiointivaihdokseksi, jolla pyritään luomaan äkillinen paine pallollista hyökkäävää pelaajaa kohtaan.

Jump on hyödyllisimmillään silloin, kun pallollisen pelaajan välittömässä läheisyydessä esiintyy 2v2- tai 2v1 -tilanne, mikä mahdollistaa kahdelle puolustajalle nopean pelaajavaihdon tai yhden puolustajan juoksun "jatkamisen" uuteen pallolliseen pelaajaan. Jälkimmäisiin tapauksiin kuuluvat tyypillisesti esimerkiksi maalivahdin prässääminen, kun kenttäpelaaja syöttää tälle pallon - tai hetkelliset ylivoimahyökkäysten 2v1, 3v2 ja 4v3 -tilanteet, joissa puolustajien tulee uudelleenorganisoitua nopeasti ja saada riittävä paine kullakin hetkellä pallolliselle hyökkääjälle. Hyppyjä voi siis esiintyä useissa eri pelin vaiheissa, mutta tässä postauksessa keskityn enemmän 4v4 -kenttäpelissä ja sen sisällä alueellisissa 2v2 -tilanteissa toteutettaviin jumpeihin.

Organisoidusta 4v4 -kenttäpelistä puhuttaessa uskaltaisin sanoa, että futsalin puolustuspelaaminen on viime vuosina yleisesti siirtynyt enemmän pelaajavartiointia ja oman pelaajan seuraamista painottavaan suuntaan. Tämän myötä hyökkäävän joukkueen pallottomille pelaajille on tullut kannattavammaksi pyrkiä tekemään pallollista hyökkääjää vastaan puolustavalle pelaajalle erilaisia häiritseviä liikkeitä, kuten verhojuoksuja tämän nenän edestä tai suoranaisia blokkeja, jolla estetään hetkeksi puolustajan liikkuminen. Jos ja kun tällaiset toiminnot johtavat puolustajien hetkelliseen passivoitumiseen, hypyt voivat toimia puolustavan joukkueen yhtenä tehokkaana lääkkeenä prässin lieventymisen välttämiseksi.

Toinen tyypillinen tapa hyökätä pelaajavartiointia painottavaa puolustusta vastaan ovat kahden pelaajan laitaseinäpelit tai 2-3 pelaajan seinäpelit pivotin kanssa. Myös näiden tilanteiden puolustamisessa hypyt voivat tarjota yllättävää etua ja ovat joskus jopa välttämättömiä, jos pallottoman hyökkääjän puolustaja myöhästyy oman pelaajansa seuraamisesta. Tyypillisimmillään hypyt ovat kentän poikittaissuunnassa tapahtuvia "törmäyksiä", joissa puolustaja juoksee kohti pallollista pelaajaa siten, että tällä on hieman aikaa havainnoida puolustajan tulo ja toimia sen mukaisesti. Hyppyjä voidaan toki tehdä myös pallollisen pelaajan takaapäin tai kentän pystysuuntaisesti, mutta sanoisin näiden olevan hieman harvinaisempia ja ehkäpä myös riskialttiimpia puolustuksen kokonaisuuden kannalta.

Erilaisia hyppyjä piirroksin ilmaistuna.

Jumpin tarkoituksena on yllättää pallollinen pelaaja antamalla hänelle äkillisesti painetta erilaisesta tulokulmasta, mitä tämä oli ajatellut. Parhaassa tapauksessa hyppäävä puolustaja pääsee riistämään pallon joko suoraan itse tai välillisesti pakottamalla pallollisen pelaajan harhasyöttöön. Seurauksena voi myös olla se, että pallollinen pelaaja joutuu kuljettamaan palloa huonossa peliasennossa ahtaaseen tilaan tai kohti omaa maalia, jolloin prässin jatkaminen muuttuu helpommaksi. Yleensä valveutuneilla pallonhallintajoukkueilla ja/tai teknis-taktis-kognitiivisesti taitavilla yksilöillä on kuitenkin työkalupakissaan käytössä keinoja "jumpien" varalle, ja he pystyvät niistä huolimatta jatkamaan pallonhallintaa. Pahimmillaan - puolustuksen näkökulmasta - hyökkäävä joukkue pystyy etenemään nopeammin maalintekoalueelle niiden uusien tyhjien tilojen kautta, jota puolustava joukkue omilla hypyillään tarjoaa.

Hyppy ei tarkoita tässä yhteydessä kahta pallotonta hyökkäävää vartioivien puolustajien pelaajavaihtoa aluepuolustuksen kontekstissa, enkä viittaa sillä myöskään suoranaisesti pallollisen pelaajan tuplaamiseen, vaikka joissakin tapauksissa hyppy voi siihen johtaakin. Hyppy ei myöskään ole sama asia kuin pallollisen puolustajan tukeminen esimerkiksi taitavien pelaajien 1v1-haastoissa, vaikkakin ohituksesta seuraava mahdollinen tukitoimenpide on hyvin läheinen sukulainen jumpille.

Tämä on enemmän pelikaverin tukemista alimpana puolustuspelaajana kuin varsinainen jump. Kuva: Olmissumin Facebook.

Hyppyjen tekeminen puolustaessa voi olla jatkuvaa, jolloin se on usein sidoksissa ainakin osittaiseen aluepuolustuspainotteiseen systeemiin. Se voi myös olla ajoittaista, jolloin kyse on enemmänkin 1-2 pelaajan nopeasta havainnoinnista ja päätöksenteosta. Kolmanneksi, se voi olla jopa olematonta/ kiellettyä, jos joukkueen yksilöiden puolustustaitoihin luotetaan muutoin riittävästi eikä turhia riskejä välttämättä haluta ottaa. Jumpien käyttö riippuu täten muun muassa oman joukkueen ja vastustajan kyvyistä, niiden toimivuudesta käytännössä, ottelutilanteesta (tappioasemassa pallo on saatava lopussa itselle!) sekä valmentajan mieltymyksistä. Niin Squaressa kuin maajoukkueenkin kanssa pelaajia rohkaistaan melko paljon tekemään hyppyjä prässin aggressiivisuuden säilyttämiseksi, etenkin verholiikkeiden tai blokkien tapauksissa.

Seuraavaan videoklippiin olen rajannut erilaisia jump-tilanteita oman joukkueeni Square Dubrovnikin tämän kauden otteluista. Klipeistä voi nähdä, että hyppyjä on erityyppisiä - yo. piirros havainnollistaa näitä graafisessa muodossa. Joskus ne toimivat todella hyvin, toisinaan niillä ei ole merkittävää vaikutusta pelin kulkuun. Joskus ne ovat välttämättömiä ja toisinaan ne taas epäonnistuvat ja pakottavat kaikkien puolustajien juoksemaan kovaa vauhtia alaspäin korjaamaan tilannetta. Onnistumisen kannalta olennaisinta on usein se, miten aggressiivisesti hyppy tehdään sekä miten muut joukkueen puolustajat reagoivat hyppyyn. Pohdi videon avulla, miten sinun joukkueessasi hypyt toimivat, tai voisiko niitä hyödyntää tietoisesti enemmän.

PELIKUULUMISET

Nyt kun "jumpien" lyhyt oppimäärä on käyty läpi ja Van Halenin klassikkokappale lisätty futsalpelipäivän soittolistalle, siirrytään vielä lopuksi kevään ottelukuulumisiin. Edellisen postauksen jälkeen Kroatian liigan runkosarja on tosiaan saatu päätökseen. Viimeisestä neljästä ottelusta saimme Squaren kanssa kasaan neljä pistettä eikä lopulta riittänyt paikkaan play-offeissa. Koostin tähän videoon maalit helmikuun lopun 1-2 -kotitappiostamme Dinamoa sekä huhtikuun alun viimeisen runkosarjaottelumme 4-6 -vierasvoitosta Makarskaa vastaan. Maaliskuun TV-peleistä Olmissumia (tappio 5-4) ja Pulaa (tasuri 3-3) vastaan koosteet löytyvät vastustajan nimeä klikkaamalla. Tuloksellisesti todella heikko helmikuu sekä lähimpien kilpailijoidemme Rijekan ja Crnican hieman tasaisempi suorittaminen jätti meidät lopulta kahden pisteen päähän play-off -sijoista 7. ja 8. Lopullinen saldomme oli 4 voittoa, 4 tasuria, 10 tappiota sekä 9. sija 10 joukkueen sarjassa.

Monista otteluista olisi ollut otettavissa enemmänkin pisteitä, mutta jossittelu on kuitenkin turhaa, sillä emme saaneet peliämme kehitettyä voittavaksi kauden jälkipuoliskolla. Omalta osaltanikaan olo ei ole tuntunut kauden jälkipuoliskolla fyysisesti tai henkisesti riittävän terävältä ja voitontahtoiselta. Olen saanut toki pelata paljon ja pysynyt jotenkuten ehjänä, mutta koen, etten ole riittävästi pystynyt kantamaan omaa joukkuettani otteluiden ratkaisevilla hetkillä kummassakaan päässä kenttää - mihin olen useasti urani aikana tottunut. Tähän kun lisätään heikohkot tulokset ja loukkaantumiset myös edelliseltä kahdelta pelikaudelta, sekä pitkät pätkät erossa omasta perheestä, niin voin sanoa, että henkisesti ei ole viime vuosina ollut helppoa seurata oman intohimoni polkua futsalin parissa. Yleensä osaan kuitenkin löytää riittävästi nautintoa arjesta ja sen rytmistä; päivittäisestä treenaamisesta, tankkaamisesta, palautumisesta ja muusta vapaa-ajan puuhailuista. Tämä tietynlainen elämisen vakaus ja mielekkyys auttavat jaksamaan heikkojen tulosten keskellä.

Kaiken kaikkiaan voin jo nyt sanoa Kroatian kokemuksen olleen opettava ja mielekäs, vaikka pelillisesti tuskaisia hetkiä onkin riittänyt yli tarpeen. Kausi on tietenkin tavoitteena päättää säilymiseen pääsarjassa. Se vaatii kahden voiton ottamista kahdessa eri otteluparissa. Aluksi vastaamme tulee ykkösdivarin 4. sijoittunut Bjelovar, jota vastaan pelaamme ensin kotona la 26.4. ja viikkoa tästä myöhemmin vieraissa kaukana Pohjois-Kroatiassa. Jos otteluvoitot näiden jälkeen ovat tasan 1-1, pelaamme kotona kolmannen ratkaisevan osaottelun ti 6.5. Samaan aikaan meidän kanssa divarin 2. sekä 3. sijoittuneet joukkueet Hajduk ja Universitas Split pelaavat oman derby-otteluparinsa. Näiden otteluparien voittajat pelaavat vielä play-outin finaalit aikavälillä 10.-20.5. niin ikään paras kolmesta -systeemillä ja parhaaksi sijoittuneen - eli meidän - kotiedulla. Finaalin voittaja lunastaa itselleen paikan korkeimmalla sarjatasolla seuraavaksi kaudeksi 2025-26. Neljä voittoa siis hakusessa, idemo Square!

Näihin tunnelmiin haluamme lopettaa kauden. Onneksi joukkue on täynnä mukavia pelikavereita. Kuvassa minun lisäkseni avainpelaajista Haron ja Maro. Kuva: Dubrovački Vjesnik.

Hyökkää ilman palloa

Terve taas!

Tällä kertaa aion kirjoittaa tuoreimpien pelikuulumisten lisäksi pallottomien pelaajien liikkumisesta organisoidun hyökkäyspelin vaiheessa. Futsalin huippujoukkueissa ja -sarjoissa on toki edelleenkin pelaajia, jotka ainakin joskus pystyvät pallollisilla 1v1-haastoillaan tekemään eron tulostaululle, mutta silti väitän, että joukkue saa suuremman hyödyn, kun pallottomat pelaajat osataan laittaa kentällä "töihin". Miten - se toki riippuu päävalmentajan/ valmennustiimin valitsemasta strategiasta. Kroatian liigassa ehkäpä tyypillisimpiä pallottomien pelaajien liikkeitä ovat kiihdytykset laitanostolle, pystyjuoksut kohti vastustajan maalia kun pallo saadaan pelattua pivotille hyökkäysalueelle, tai sitten 4-0 -pelisysteemissä diagonaalijuoksut tyhjään tilaan. Jotta palloton liike toisi etua, on sen usein oltava

a. riittävän nopeaa ja/tai oikea-aikaista - kun olet imenyt puolustajan lähelle itseäsi tai hän ei tarkkaile sinua

b. rytminvaihdoksia sisältävää: hölkkää, kiihdytä, palaa, kiihdytä, pysähdy jne.

c. suunnanmuutoksia sisältävää: juokse suoraan pystyyn, ponnista sivulle, vaihda "kaistaa", mene palloa kohti ja sitten poispäin - huijaa puolustajaa.

Pallo pivotille suojaukseen ja perään. Kuvassa meidän kapteeni Maro Đuraš ottelussa Crnicaa vastaan. Kuva: Crnican Instagram.

Lajinomaisiksi pallottomiksi liikkeiksi käsitetään yleisesti esimerkiksi blokit, verhojuoksut, laitanostolle kiihdytykset, takakierrot tai diagonaalijuoksut. En aio tässä avata näitä eri liikkumisen muotoja sen tarkemmin, vaan sen sijaan nostan muutaman tärpin siitä, milloin kannattaa liikkua.

1. Liike oman syötön jälkeen

Tämä on yksinkertaisin tapa liikkua. Syötät ja etsit uuden paikan, johon voit mahdollisimman pian saada syötön - mielellään vielä siten, että saisit lisää etua edelliseen pelihetkeen nähden. Etu voi olla muun muassa, että saat lisää tilaa itsellesi, pääset lähemmäs vastustajan maalia tai saat pallon paikkaan, jossa on jonkinlainen lyhytaikainen positionaalinen etu, kuten 1v1, 2v1 tai 2v2. Pelkkä "pelikirjan" mukainen mekaaninen ja/tai hidas liikkuminen ei kuitenkaan riitä, vaan sekä jalat että hoksottimet on syytä pitää jatkuvasti terävinä. Usein rohkean ja pelkäävän pallottoman peliteon erottaa juuri se, miten paljon ja nopeasti palloton pelaaja haluaa pallon takaisin itselleen - tai ainakin tarjoaa pallolliselle siihen mahdollisuuden.

2. Liike tyhjään tilaan, johon saat syötön

Tätä liikemallia voidaan kutsua takaoveksi. Tällöin pallo ei käy pelaajan hallussa, vaan hän liikkuu suoraan tyhjään tilaan, johon syöttö toimitetaan. Tyyppiesimerkkinä mainittakoon tilanne, jossa pohjapelaaja kuljettaa hieman palloa kohti laitapelaajaa, jolla on puolustaja lähellä. Tällöin laitapelaaja - sen sijaan, että seisoo vain paikallaan - lähteekin hyökkäämään suoraan laitaa pitkin ylös ja yrittää voittaa puolustajan juoksukilvassa kohti maalintekoaluetta. Toinen vaihtoehto tällaiselle syötölle voisi olla vaikkapa laitapelaajan syöttö pivotille, joka on liikkunut pohjapelaajan selän takana tyhjään tilaan sen sijaan, että hän ilmestyisi tämän etupuolelle suojaamaan palloa.

3. Kolmannen pelaajan liike

Tämä on futsalin hyökkäyspelin "next level". Palloa syöttävän ja vastaanottavan pelaajan suorat puolustajat kohdistavat usein ekstrahuomiota myös oman pelaajan puolustamiseen, mutta tällöin muiden kahden puolustajan ote omista hyökkäävistä vastustajistaan saattaa herpaantua - ja herpaantuukin jossain ottelun vaiheessa. Tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus; uskallan jopa sanoa, että puolustajan yleisin virhe futsalissa on katsoa pelkästään palloa. Näistä virheistä seuraa hetkiä, jolloin oma vartioitava pelaaja pääseekin yhtäkkiä vapaaksi maalintekoon. Voidaan sanoa, että kolmannen pelaajan liike on usein vaarallisempaa kuin pelkkä pallollisen "syötä ja liiku" -toiminto. Meillä täällä Dubrovnikissa on paljon käyty kauden aikana läpi esimerkiksi sitä, että kun palloa pelataan esimerkiksi vasenta laitaa pitkin ylös pivotille, niin myös oikean laiturin tulee juosta omaa painotonta laitaansa pitkin pystyyn luomaan uhkaa. Näin pelin painopiste saadaan lähemmäs vastustajan maalia. Edistysaskelia tästä on myös näkynyt otteluissa.

4. Liike kohti maalia laukauksessa/ toimituksessa

Ruoan kotiinkuljetuspalveluiden maailmassa ei voida enää nykyään sanoa, että jos haluat pizzaa, niin mene pizzeriaan. Mutta futsalissa vanha viisaus pätee: jos haluat tehdä maaleja, mene maalille. Futsalissa ei ole helppoa tehdä maalia suoralla laukauksella ainakaan 10 metrin takaa, mutta jos palloton hyökkäävä pelaaja juoksee tai asemoi itsensä maalivahdin eteen/ takatolpalle/ reboundille, niin maalinteon todennäköisyydet kasvavat huomattavasti. Rakentelu- ja murtautumisvaiheeseen verrattuna  puolustajat tuppaavat nimittäin vieläkin useammin jähmettymään paikoilleen juurikin laukausten hetkillä. Pienestä laukaisukulmasta esimerkiksi sivurajan lähellä pallollisen ei välttämättä ole edes järkevää laukoa etukulmaa kohti, vaan pallo voi olla hyödyllisempää toimittaa takatolppaa/ -aluetta kohti. Tällöin jos hyökkääjä ja puolustaja ovat juoksemassa sinne kovaa vauhtia, niin luja laukaus saattaa hyvällä tuurilla kimmota maaliin.

Seuraavaan videokoosteeseen valitsin kaksi meidän otteluissa hyvin onnistunutta pelitilannetta kustakin em. kategoriasta numerojärjestyksessä. Toki klippien sisällöt limittyvät jonkin verran keskenään, tämä on hyvä huomata. Lisää esimerkkejä voi bongata tekstin loppuosan maalikoosteesta.

Miten pallotonta liikkumista voi sitten harjoitella esimerkiksi treeneissä? No, lämmittelyssä voi hyödyntää esimerkiksi yksinkertaista jatkuvaa "seinä kolmannelle" -syöttömyllyä neliössä. Maalintekoharjoitteeseen (ainakin aluksi ilman puolustajia) voi lisätä kolmannen pelaajan - ei siis syöttäjän - liikkeen kohti pivotia. Tai kolmas pelaaja voi liikkua tyhjään tilaan niin sanotusta kolmen linjasta, josta keskimmäinen pelaaja vuotaa pallon läpi ja "karkaa" maalintekoon. Peliosuudessa voi ottaa säännöksi vaikkapa, että kaikkien hyökkäävän joukkueen pelaajien tulee olla yli puolen kentän, tai että vähintään yhden pelaajan tulee olla rangaistusalueen sisällä, jotta voi tehdä maalin hyväksytysti. Ja kaikissa harjoitteissa on hyödyllistä rohkaista pallottomia pelaajia elämään/ etenemään pallon mukana, jotta oman joukkueen etäisyydet opitaan pitämään tiiviinä. Tämä tarjoaa myös pallonmenetyksen tapauksessa paremmat lähtökohdat vastaprässiin ja pallon riistämiseen takaisin itselle, kun koko pelaajajoukko on palloa lähellä valmiusasemissa.

Siinäpä kaikki tästä teemasta.

Lassi Lintulan tehokas uusi alku Squaren paidassa. Ensimmäisen vaihdon aikana Aureliaa vastaan Lassin nelikko värkkäsi kaksi maalia erikoistilanteista, kun palloa toimitettiin maalin eteen. Keskellä Antonio Lang ja oikealla Dudu. Kuva: Dubrovački Vjesnik.

Viime blogikirjoituksessa käsittelin yleisön esittämiä kysymyksiä, ja muutamaan niistä jätin epähuomiossa vastaamatta. Nostetaan ne siis seuraavaksi framille ja sitä kautta vielä ottelukuulumiset.

Kuinka paljon vapaa-aikaa jää treenaamisen ulkopuolelle?

Vapaa-aikaa jää minulle urheilijana kiitettävän paljon. Me treenataan joka arkipäivä 1,5 tuntia + teen treenien alle aina pidennetyn omatoimisen lämmittelyn. Tämän lisäksi pyrin tekemään 2-3 omatoimista treeniä aamupäivisin. Maanantain ja tiistain todella myöhäiset treenivuorot - treenit päättyvät klo 22.30 ja 23.00 - tarkoittavat sitä, että näitä seuraavina aamuina saa nukkua pitkään. Päivänokoset kuuluvat myös iltapäivisin ohjelmaani palautumisen ja vireystilan optimoimiseksi. Muu valveillaoloaika sujuu melko simppelisti. Käyn syömässä lounasta kävelymatkan päässä, nykyään kämppikseni Lassi Lintulan kanssa. Muuten käytän aikaani tarpeen ja jaksamisen mukaan muun muassa futsalin katseluun, yhteydenpitoon koti-Suomeen, opiskeluun, etävalmennus- ja kirjoitushommiin, kirjojen lukemiseen, podcastien kuunteluun sekä ruoanlaittoon.

Onko Kroatiassa kova taso verrattuna vaikka Suomen tai Ruotsin sarjoihin?

Kyllä, Kroatian liigan taso on kova - itse asiassa UEFA:n virallisen rankingin mukaan sarja on rankattu Euroopan 4. kovimmaksi Espanjan, Portugalin ja Kazakstanin jälkeen. Tämä ranking tosin seuraa pitkälti joukkueiden menestymistä Mestareiden liigassa, joten käytännössä voisin arvioida esimerkiksi Italian liigan kokonaistason Kroatiaa kovemmaksi. Myös Puolan liigan paremman puoliskon joukkueet pärjäisivät varmastikin Kroatian liigassa. Suomen liigan yleisen tason arvioisin tällä hetkellä olevan aika selvästi Kroatiaa jäljessä, ja Ruotsin liigan tason näkisin vielä Suomeakin heikommaksi. Kroatian liigasta kovaa ei ehkä niinkään tee pelaajien urheilullisuus, mutta sen sijaan täällä Balkanilla pelaajat kasvavat lapsesta asti tiiviisti pihapelikulttuuriin, kamppailupelaamiseen ja voitosta kilpailemiseen.

Rijekan joukkueessa riittää balkanilaista laatua, vaikka voitot ovat heilläkin olleet tiukassa. Pallon kanssa kroatialais-bosnialainen Luka Suton (11 liigamaalia) sekä etualalla slovenialainen Žiga Čeh (10 maalia). Sutonia vastaan puolustaa meidän Haron Džanković (3 maalia), joka pelaa vasta 24-vuotiaana jo 8. kauttaan "puna-sinisten" aikuisten joukkueessa. Kuva: Dubrovački Vjesnik.

Edellisen postaukseni jälkeen ottelumme ovat sujuneet vaihtelevasti. Selvää ja tärkeää 6-1 -kotivoittoa Aureliaa vastaan su 19.1. seurasi kaksi mahalaskua niin tuloksellisesti kuin peli-ilmeen osalta, kun hävisimme pe 7.2. Torcidalle vieraissa 8-1 sekä la 15.2. Rijekalle kotona 1-5. Jonkinlainen kasvojenkohotus saatiin aikaan tiukassa häntäpään ottelussa Crnican vieraana, kun raavimme la 22.2. yhden pisteen kotiin tuliaisiksi 2-2 -tasatuloksella. Voitto olisi auttanut selvästi enemmän taistelussa playoff-paikasta, mutta toisaalta tappiolla Crnica olisi karannut meiltä jo melko tavoittamattomaan viiden pisteen päähän. Nyt olemme sarjataulukossa play-outiin eli putoamiskarsintaan oikeuttavalla 9. sijalla tasapisteissä 8. olevan Rijekan kanssa. Kahdeksan parhaan joukkoon pääseminen edellyttäisi viimeisistä neljästä ottelusta käytännössä vähintään 5-6 pistettä, mikä on meille kova haaste, sillä kohtaamme kolme aivan kärkipään joukkuetta. Täältä voi seurata meidän loppukauden otteluohjelmaa ja tuloksia. Seuraava koitos on edessä heti pe 28.2. kotona sarjakärki Futsal Dinamoa vastaan. Loppuun vielä tuttuun tapaan olen koostanut edellä mainittujen otteluidemme maalit. Saa tsekata ja pohtia  tehtyjä maaleja vaikkapa tämän postauksen teeman näkökulmasta!

Čujemo se! Idemo Square!

Yleisön pyynnöstä

Evo me!

Tervetuloa takaisin futsalblogin taajuuksille. Tässä kirjoituksessa aion ensinnäkin vastata sosiaalisen median kautta saamiini kysymyksiin, joita rohkaisin heittämään ilmoille loppuvuodesta. Toki niitä saa edelleenkin esittää suoraan minulle tai vaikkapa tämän tekstin loppuosan kommenttikentässä! Lopuksi käydään läpi ottelu- ja muut kuulumiset sekä suunnataan katse kohti mielenkiintoista kauden jälkipuoliskoa. Mutta nyt - suoraan itse asiaan ja yleisökysymyksiin.

Treenaatteko ympäri vuoden vai onko taukoja?

Hyvä kysymys! Tämä vuosi on ollut Kroatian liigassa poikkeuksellinen, sillä varsinaista joulutaukoa ei aikaisempien vuosien tapaan ole liigassa ollut, sillä MM-kisat pitkittivät sarjakauden alkua. Näin ollen joulun välipäiville ei jäänyt vapaata viikonloppua, vaan kahden päivän arkivapaa uutena vuotena oli meidän taukomme. Sen sijaan pidennettyjä 2-3 päivän viikonlopputaukoja meillä tulee cup-kilpailusta putoamisen takia olemaan muutamia. Tällaiset parin päivän huilit silloin tällöin riittävät itselleni varsin hyvin palautumiseen, sillä pelitahti 18 ottelun liigassa ei ole järin kiireinen. Lisäksi mainittakoon vielä maaottelutauot, jotka tuovat joukkueellemme - joskin eivät minulle - kauden aikana neljä vapaata viikonloppua.

Mielipide fysiikkavalmentaja Ivan Tomsićista?

"Toma" on joukkueen koossa pitävä voima niin henkisesti kuin fyysisesti. Hieman yksinkertaista huulenheittoa kompensoi laaja-alainen asiantuntemus fyysisestä valmistautumisesta; hänen vastuullaan on joukkueemme kuntosaliharjoittelu sekä kaikki alkulämmittelyt. Ennen kaikkea hän on ihminen, jolla on iso sydän kaupunkia, seuraa sekä erityisesti kanssaihmisiään kohtaan.

"Toma" tietää myös futsalista lajina ja toimii meidän kakkosvalmentajana otteluiden aikana. Kuva: Dubrovački Vjesnik

Millaiset puitteet seura tarjoaa sinulle?

Ulkomailla pelatessani minulle on palkan lisäksi aina kuulunut sopimukseen seuran tarjoama asunto oheiskuluineen (vesi, lämmitys, sähkö, netti). Ulkomailla kun asutaan, niin asiaan kuuluu aina jonkin verran säätöä esimerkiksi lämmityksen tai lämpimän veden kanssa, mutta aina niistä on selvitty. Treeni- ja pelivarusteet (paidat, sortsit) sekä edustusvaatteet matkustamista ja muita tilaisuuksia varten tulevat toki seuran puolelta. Sen sijaan kengät ja treenisukat olen käytännössä aina hommannut itse. Vieraspelireissut ovat aina "all-inclusive", eli majoitus ja kaikki ateriat tarjotaan seuran puolesta. Tämä tarkoittaa valitettavasti otteluiden jälkeen melko epäterveellistä pizza-kokis -yhdistelmää pelihallilla tai sen viereisessä tupakansavuisessa baarissa.

Onko sinulla pelipäivän rutiineja?

Pelipäiväni noudattelee melko pitkälti samanlaista kaavaa kuin muutkin treenipäivät, joskin pyrin "juhlapäivänä" minimoimaan kaiken ylimääräisen asioiden toimittamisen. Aamupalan jälkeen jonkinlainen lihasaktivointi kuuluu aina asiaan, ja vierasreissulla teemme tämän yhdessä Toman ohjeistuksessa. Lounaan ajoituksesta ja sisällöstä en ole nykyään erityisen tarkka, mutta lyhyet päiväunet pyrin mahduttamaan aina iltapäivälle. Tämän jälkeen musa soimaan ja hallille valmistautumaan! Yhteisen videopalaverin jälkeen rituaaleihini sisältyvät vielä omat aktivoinnit ennen varsinaista yhteistä lämmittelyä.

Missä olet kehittynyt kuluneella kaudella?

Mielenkiintoinen kysymys! Olen kokenut tällä kaudella saaneeni vielä aiempaa enemmän irti omasta pallottomasta liikkumisesta hyökkäyspelaamisen vaiheessa, sillä pivotpelaajamme pystyvät suojaamaan hyökkäyspäässä hyvällä prosentilla palloja, joiden perään tykkään juosta tyhjään tilaan. Aikaisemmista vahvuuksistani olen paljon saanut hyödyntää tällä kaudella puolustusalueen tarkkaa merkkaus- ja maalinestopelaamista - emme useinkaan prässää kovin ylhäältä - sekä ylipäätään pelaamisen organisointia pallollisessa vaiheessa niin prässinpuruissa kuin erikoistilanteissa. Ehkä ylipäätään uudessa maassa ja kokeneena pelaajana itselleni sopiva haaste on ollut tottua pelaamaan paikallisen kulttuurin "lainalaisuuksien" mukaan - ja tähän koen päässeeni hyvin sisään.

"Tanssiparit" on yleensä etukäteen tiedossa ennen kutakin ottelua ja minun pelipaikalla se tarkoittaa usein puolustaessa tarkkaa merkkaamista. Tyylinäyte kotiottelusta Novo Vrijemea vastaan. Kuva: Dubrovački Vjesnik

Suomessa vaikuttaa lisääntyneen niin futsalin suosio kuin nuorten kiinnostus futsaliin ykköslajina. Millaisena näkisit futsaljunnun mahdollisen polun ammattilaiseksi kotimaan ulkopuolisille areenoille?

Futsalin puolella meillä ei vielä valitettavasti ole Suomessa kovin laajamittaista, systemaattista junioritoimintaa seuroissa verrattuna esimerkiksi jalkapalloon. Suomalaisia pelaajia ei myöskään aktiivisesti seurata ulkomailta käsin, jolloin pelaajan oma harjoittelumotivaatio sekä aktiivisuus ottaa yhteyttä kokeneempiin suomifutsalin tekijöihin nousee ratkaisevaan rooliin, jos pelaaja tosissaan haluaa ammattilaiseksi ulkomaille. Futsalmaajoukkueiden valmentajat sekä me ulkomailla pelanneet/ pelaavat futsalpelaajat olemme varmasti valmiita antamaan vinkkejä ja edistämään motivoituneiden junioreiden urapolkuja! Toki on syytä lopuksi huomauttaa, että ennen ulkomaan ammattilaisuutta pelaajalle on varsin suositeltavaa antaa riittävän hyviä näyttöjä Suomen pääsarjatasolla sekä mielellään myös junioreiden tai aikuisten maajoukkueessa. Positiivisena uutisena sanottakoon, että nuorten pelaajien systemaattinen seuranta ja kehittäminen on Palloliiton puolelta ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin kuluneen noin 10 vuoden aikana. Rohkeasti ja fiksusti kohti unelmia!

Missä hintaluokissa palkka liikkuu ulkomailla pelatessa?

Yleisellä tasolla ammattipelaajien palkan Keski- ja Etelä-Euroopan pääsarjoissa voidaan sanoa liikkuvan 1 500 - 2 500 € nettotuloissa kuukaudessa, mutta nuoremmat, kokemattomat, paikalliset pelaajat tienaavat yleensä tätä vähemmän. Sen sijaan kokeneiden, korkean tason "tähtipelaajien" kuukausipalkka liikkuu yleensä 3 000 € paremmalla puolen. Palkka maksetaan monissa sarjoissa 9-10 kuukaudelta vuodessa. Voittobonuksiakin on käytössä, mutta itselläni ei ole niitä koskaan ollut.

Kiitos hyvistä kysymyksistä!

Marraskuun lopun jälkeen on paljon ehtinyt tapahtua kentällä ja sen ulkopuolella. Yllä olevalta videolta voit tsekata koostettuna maalit edellisestä viidestä ottelustamme, jotka nyt käyn läpi. Kärsimme joulukuussa niukat tappiot Futsal Dinamolle vieraissa (3-2) ja Olmissumille kotona (3-5), kunnes välipäivien reissu Pulaan toi kaivatun toisen täyden pistepotin lukemin 2-4 kapteenimme Maro Đurašin poissaolosta huolimatta. Uusi vuosi alkoi puolestaan harmillisella 1-2 -kotitappiolla Novo Vrijemea vastaan. Tämän pelin jälkeen oli aika turhautuneet fiilikset, sillä täysi pistepotti tai ainakin tasuri olisi ollut hyvin saatavilla. Lisäksi hyvään vireeseen päässyt brassipelaajamme Popó loukkasi polvensa melko pahasti tässä ottelussa ja on todennäköisesti loppukauden sivussa. Eikä tässä vielä kaikki. Tätä seuraavan viikon treeneissä 9. tammikuuta loukkasin itsekin polveni treeneissä ja jouduin katsomaan sivusta viime viikon (11.1.) jännitysnäytelmän Osijekia vastaan. Purjehdimme tässä ottelussa kotiyleisön edessä todealla kapealla miehityksellä lähes uskomattomaan 3-0 -johtoon, kunnes Osijek otti toisen jakson alussa lentävän maalivahdin käyttöönsä. Lopputulos 3-5, eikä taaskaan kerran mitään jäänyt käteen.

Sarjataulukossa olemme tällä hetkellä 8. sijalla eli juuri playoff-viivan yläpuolella, mutta alla olevat joukkueet hengittävät kolmen pisteen päässä. Tulevana viikonloppuna on edessä todella tärkeä kotiottelu meidän alapuolella olevaa Aureliaa vastaan. Sen kun onnistumme voittamaan, niin voimme lähteä hieman helpottuneemmilla fiiliksillä pitkälle ottelutauolle. Luotto joukkueeseen on useista tappioista ja vastoinkäymisistä huolimatta korkealla, sillä olemme kehittyneet monissa asioissa kauden aikana, ja todennäköisesti kaikki pelaajat - itseni mukaan luettuna - ovat käytettävissä tähän otteluun. Tämän lisäksi olemme saaneet tuoreeltaan kokoonpanomme kaivattua täydennystä: viime kaudella täällä pelannut Lassi Lintula liittyy loppukaudeksi ryhmään mukaan ja samalla kämppiksekseni. Niin ikään kokenut argentiinalainen Nicolas Rolón vahvistaa joukkuettamme. Dobrodošli! Näistä saamme kasaan hyvät eväät loppukaudeksi. Toki muutkin joukkueet vahvistavat samanaikaisesti vilkkaassa siirtoikkunassa kilpaa kokoonpanojaan, joten kevätkausi pelataan Kroatiassa loppuun hieman eri korteilla syksyyn verrattuna. Mielenkiintoiset kuukaudet siis ovat edessä.

Sarjataulukko ei valehtele. Playoffit edelleen tavoitteena! Kuva: flashscore.com

Idemo Square!

Palaamisiin!