Hyppy ja henkiset haasteet

Pozdrav!

Futsalkevät on jo pitkällä ja kausi lähenee päätöstään. Jos syyskausi sujui vielä varovaisen toiveikkaasti niin Dubrovnikissa kuin maajoukkueen mukana, on kevätkausi läväyttänyt kasvoille heikkoja tuloksia ja haasteita monella tasolla. Kokenuttakin peluria koetellaan, kun kokonaissaldo vuoden 2025 otteluista näyttää tällä hetkellä Kroatian liigassa 2-2-6 (voitot - tasapelit - tappiot) ja maajoukkueen kanssa 1-0-3, ennen EM-karsintojen 16.4. päättävää Italia-vierasottelua. Squaren kanssa edessä ovat huhtikuun lopussa putoamiskarsinnat 1-divarin joukkueita vastaan ja maajoukkueen kanssa haaveet EM-kisapaikasta murenivat lopulta kahteen tappioon Valko-Venäjää vastaan. Avaan hieman näitä vaikeuksia kirjoituksen jälkipuolella, mutta pureudutaan sitä ennen erääseen mielenkiintoiseen futsalin puolustuspelaamiseen liittyvään käsitteeseen - nimittäin termiin "jump". Jos tämä futsalin taktinen sisältö ei sinua niinkään kiinnosta, niin hyppää toki suoraan lopun pelikuulumisiin.

Kausi on sisältänyt paljon kaksinkamppailuja. Kuva: Olmissumin Facebook.

Samasta asiasta voidaan puhua eri kielillä - oli se sitten "hyppy", "jump" (Eng), "salto" (Spa/Ita), "skok" (Cro) tai näistä sanoista johdetut käskymuodot - mutta tarkoitusperä on sama. Määrittelen tässä yhteydessä hypyn

lyhyellä etäisyydellä puolustavien pelaajien toteuttamaksi hyökkäävien pelaajien vartiointivaihdokseksi, jolla pyritään luomaan äkillinen paine pallollista hyökkäävää pelaajaa kohtaan.

Jump on hyödyllisimmillään silloin, kun pallollisen pelaajan välittömässä läheisyydessä esiintyy 2v2- tai 2v1 -tilanne, mikä mahdollistaa kahdelle puolustajalle nopean pelaajavaihdon tai yhden puolustajan juoksun "jatkamisen" uuteen pallolliseen pelaajaan. Jälkimmäisiin tapauksiin kuuluvat tyypillisesti esimerkiksi maalivahdin prässääminen, kun kenttäpelaaja syöttää tälle pallon - tai hetkelliset ylivoimahyökkäysten 2v1, 3v2 ja 4v3 -tilanteet, joissa puolustajien tulee uudelleenorganisoitua nopeasti ja saada riittävä paine kullakin hetkellä pallolliselle hyökkääjälle. Hyppyjä voi siis esiintyä useissa eri pelin vaiheissa, mutta tässä postauksessa keskityn enemmän 4v4 -kenttäpelissä ja sen sisällä alueellisissa 2v2 -tilanteissa toteutettaviin jumpeihin.

Organisoidusta 4v4 -kenttäpelistä puhuttaessa uskaltaisin sanoa, että futsalin puolustuspelaaminen on viime vuosina yleisesti siirtynyt enemmän pelaajavartiointia ja oman pelaajan seuraamista painottavaan suuntaan. Tämän myötä hyökkäävän joukkueen pallottomille pelaajille on tullut kannattavammaksi pyrkiä tekemään pallollista hyökkääjää vastaan puolustavalle pelaajalle erilaisia häiritseviä liikkeitä, kuten verhojuoksuja tämän nenän edestä tai suoranaisia blokkeja, jolla estetään hetkeksi puolustajan liikkuminen. Jos ja kun tällaiset toiminnot johtavat puolustajien hetkelliseen passivoitumiseen, hypyt voivat toimia puolustavan joukkueen yhtenä tehokkaana lääkkeenä prässin lieventymisen välttämiseksi.

Toinen tyypillinen tapa hyökätä pelaajavartiointia painottavaa puolustusta vastaan ovat kahden pelaajan laitaseinäpelit tai 2-3 pelaajan seinäpelit pivotin kanssa. Myös näiden tilanteiden puolustamisessa hypyt voivat tarjota yllättävää etua ja ovat joskus jopa välttämättömiä, jos pallottoman hyökkääjän puolustaja myöhästyy oman pelaajansa seuraamisesta. Tyypillisimmillään hypyt ovat kentän poikittaissuunnassa tapahtuvia "törmäyksiä", joissa puolustaja juoksee kohti pallollista pelaajaa siten, että tällä on hieman aikaa havainnoida puolustajan tulo ja toimia sen mukaisesti. Hyppyjä voidaan toki tehdä myös pallollisen pelaajan takaapäin tai kentän pystysuuntaisesti, mutta sanoisin näiden olevan hieman harvinaisempia ja ehkäpä myös riskialttiimpia puolustuksen kokonaisuuden kannalta.

Erilaisia hyppyjä piirroksin ilmaistuna.

Jumpin tarkoituksena on yllättää pallollinen pelaaja antamalla hänelle äkillisesti painetta erilaisesta tulokulmasta, mitä tämä oli ajatellut. Parhaassa tapauksessa hyppäävä puolustaja pääsee riistämään pallon joko suoraan itse tai välillisesti pakottamalla pallollisen pelaajan harhasyöttöön. Seurauksena voi myös olla se, että pallollinen pelaaja joutuu kuljettamaan palloa huonossa peliasennossa ahtaaseen tilaan tai kohti omaa maalia, jolloin prässin jatkaminen muuttuu helpommaksi. Yleensä valveutuneilla pallonhallintajoukkueilla ja/tai teknis-taktis-kognitiivisesti taitavilla yksilöillä on kuitenkin työkalupakissaan käytössä keinoja "jumpien" varalle, ja he pystyvät niistä huolimatta jatkamaan pallonhallintaa. Pahimmillaan - puolustuksen näkökulmasta - hyökkäävä joukkue pystyy etenemään nopeammin maalintekoalueelle niiden uusien tyhjien tilojen kautta, jota puolustava joukkue omilla hypyillään tarjoaa.

Hyppy ei tarkoita tässä yhteydessä kahta pallotonta hyökkäävää vartioivien puolustajien pelaajavaihtoa aluepuolustuksen kontekstissa, enkä viittaa sillä myöskään suoranaisesti pallollisen pelaajan tuplaamiseen, vaikka joissakin tapauksissa hyppy voi siihen johtaakin. Hyppy ei myöskään ole sama asia kuin pallollisen puolustajan tukeminen esimerkiksi taitavien pelaajien 1v1-haastoissa, vaikkakin ohituksesta seuraava mahdollinen tukitoimenpide on hyvin läheinen sukulainen jumpille.

Tämä on enemmän pelikaverin tukemista alimpana puolustuspelaajana kuin varsinainen jump. Kuva: Olmissumin Facebook.

Hyppyjen tekeminen puolustaessa voi olla jatkuvaa, jolloin se on usein sidoksissa ainakin osittaiseen aluepuolustuspainotteiseen systeemiin. Se voi myös olla ajoittaista, jolloin kyse on enemmänkin 1-2 pelaajan nopeasta havainnoinnista ja päätöksenteosta. Kolmanneksi, se voi olla jopa olematonta/ kiellettyä, jos joukkueen yksilöiden puolustustaitoihin luotetaan muutoin riittävästi eikä turhia riskejä välttämättä haluta ottaa. Jumpien käyttö riippuu täten muun muassa oman joukkueen ja vastustajan kyvyistä, niiden toimivuudesta käytännössä, ottelutilanteesta (tappioasemassa pallo on saatava lopussa itselle!) sekä valmentajan mieltymyksistä. Niin Squaressa kuin maajoukkueenkin kanssa pelaajia rohkaistaan melko paljon tekemään hyppyjä prässin aggressiivisuuden säilyttämiseksi, etenkin verholiikkeiden tai blokkien tapauksissa.

Seuraavaan videoklippiin olen rajannut erilaisia jump-tilanteita oman joukkueeni Square Dubrovnikin tämän kauden otteluista. Klipeistä voi nähdä, että hyppyjä on erityyppisiä - yo. piirros havainnollistaa näitä graafisessa muodossa. Joskus ne toimivat todella hyvin, toisinaan niillä ei ole merkittävää vaikutusta pelin kulkuun. Joskus ne ovat välttämättömiä ja toisinaan ne taas epäonnistuvat ja pakottavat kaikkien puolustajien juoksemaan kovaa vauhtia alaspäin korjaamaan tilannetta. Onnistumisen kannalta olennaisinta on usein se, miten aggressiivisesti hyppy tehdään sekä miten muut joukkueen puolustajat reagoivat hyppyyn. Pohdi videon avulla, miten sinun joukkueessasi hypyt toimivat, tai voisiko niitä hyödyntää tietoisesti enemmän.

PELIKUULUMISET

Nyt kun "jumpien" lyhyt oppimäärä on käyty läpi ja Van Halenin klassikkokappale lisätty futsalpelipäivän soittolistalle, siirrytään vielä lopuksi kevään ottelukuulumisiin. Edellisen postauksen jälkeen Kroatian liigan runkosarja on tosiaan saatu päätökseen. Viimeisestä neljästä ottelusta saimme Squaren kanssa kasaan neljä pistettä eikä lopulta riittänyt paikkaan play-offeissa. Koostin tähän videoon maalit helmikuun lopun 1-2 -kotitappiostamme Dinamoa sekä huhtikuun alun viimeisen runkosarjaottelumme 4-6 -vierasvoitosta Makarskaa vastaan. Maaliskuun TV-peleistä Olmissumia (tappio 5-4) ja Pulaa (tasuri 3-3) vastaan koosteet löytyvät vastustajan nimeä klikkaamalla. Tuloksellisesti todella heikko helmikuu sekä lähimpien kilpailijoidemme Rijekan ja Crnican hieman tasaisempi suorittaminen jätti meidät lopulta kahden pisteen päähän play-off -sijoista 7. ja 8. Lopullinen saldomme oli 4 voittoa, 4 tasuria, 10 tappiota sekä 9. sija 10 joukkueen sarjassa.

Monista otteluista olisi ollut otettavissa enemmänkin pisteitä, mutta jossittelu on kuitenkin turhaa, sillä emme saaneet peliämme kehitettyä voittavaksi kauden jälkipuoliskolla. Omalta osaltanikaan olo ei ole tuntunut kauden jälkipuoliskolla fyysisesti tai henkisesti riittävän terävältä ja voitontahtoiselta. Olen saanut toki pelata paljon ja pysynyt jotenkuten ehjänä, mutta koen, etten ole riittävästi pystynyt kantamaan omaa joukkuettani otteluiden ratkaisevilla hetkillä kummassakaan päässä kenttää - mihin olen useasti urani aikana tottunut. Tähän kun lisätään heikohkot tulokset ja loukkaantumiset myös edelliseltä kahdelta pelikaudelta, sekä pitkät pätkät erossa omasta perheestä, niin voin sanoa, että henkisesti ei ole viime vuosina ollut helppoa seurata oman intohimoni polkua futsalin parissa. Yleensä osaan kuitenkin löytää riittävästi nautintoa arjesta ja sen rytmistä; päivittäisestä treenaamisesta, tankkaamisesta, palautumisesta ja muusta vapaa-ajan puuhailuista. Tämä tietynlainen elämisen vakaus ja mielekkyys auttavat jaksamaan heikkojen tulosten keskellä.

Kaiken kaikkiaan voin jo nyt sanoa Kroatian kokemuksen olleen opettava ja mielekäs, vaikka pelillisesti tuskaisia hetkiä onkin riittänyt yli tarpeen. Kausi on tietenkin tavoitteena päättää säilymiseen pääsarjassa. Se vaatii kahden voiton ottamista kahdessa eri otteluparissa. Aluksi vastaamme tulee ykkösdivarin 4. sijoittunut Bjelovar, jota vastaan pelaamme ensin kotona la 26.4. ja viikkoa tästä myöhemmin vieraissa kaukana Pohjois-Kroatiassa. Jos otteluvoitot näiden jälkeen ovat tasan 1-1, pelaamme kotona kolmannen ratkaisevan osaottelun ti 6.5. Samaan aikaan meidän kanssa divarin 2. sekä 3. sijoittuneet joukkueet Hajduk ja Universitas Split pelaavat oman derby-otteluparinsa. Näiden otteluparien voittajat pelaavat vielä play-outin finaalit aikavälillä 10.-20.5. niin ikään paras kolmesta -systeemillä ja parhaaksi sijoittuneen - eli meidän - kotiedulla. Finaalin voittaja lunastaa itselleen paikan korkeimmalla sarjatasolla seuraavaksi kaudeksi 2025-26. Neljä voittoa siis hakusessa, idemo Square!

Näihin tunnelmiin haluamme lopettaa kauden. Onneksi joukkue on täynnä mukavia pelikavereita. Kuvassa minun lisäkseni avainpelaajista Haron ja Maro. Kuva: Dubrovački Vjesnik.