Voittotili lopulta auki!

Bok!

Edellisestä postauksestani on ehtinyt vierähtää jo 1,5 kuukautta, ja paljon on sinä aikana tullut juostua kilometrejä parketilla - niin treeneissä kuin otteluissa. Tässäpä lyhyt tiivistelmä alkukauden otteluista ennen kuin syvennytään tarkemmin 8.11. pelattuun ensimmäiseen kotiotteluumme. Lopussa linkkaan vielä muutamia sivuja, joiden kautta voit seurata joukkueeni Squaren edesottamuksia.

Kilpailukauden avanneessa Zagrebissa 13.-14.10. pelatussa Supercupissa haastoimme melko tasaväkisesti niin Olmissumin kuin Pulan, mutta hävisimme lopulta molemmat ottelut yhden maalin erolla 4-3 sekä 5-4. Peräkkäisinä päivinä pelatut kovatasoiset ottelut pienellä pelaajaringillä olivat eittämättä kova rutistus, mutta henkilökohtaisesti sain Kroatian peliuralleni "lentävän lähdön" viimeistelemällä kahteen otteluun kolme maalia ja esiintymällä muutenkin ihan mukiinmenevästi. Alla maalikooste välieräottelusta Olmissumia vastaan. Oma pelinumeroni on muuten vaihtunut pitkäaikaisesta 6:sta 14:een.

Sarjakauden avauksessa vieraissa Osijekia vastaan 19.10. jatkoin siitä, mihin Supercupissa jäin - eli vein Squaren 0-1 johtoon ottelun alkupuolella. Paine meidän kenttäpuoliskolla osoittautui kuitenkin toisen jakson jälkipuoliskolla liian suureksi ja kärsimme lopulta tappion lukemin 3-1. Toinen sarjaottelu oli niin ikään vieraissa sarjanousija Aureliaa vastaan 2.11. Matka heidän kotikaupunkiinsa Vinkovciin oli käytännössä hyvin samanlainen kuin Osijekiin; lähdimme liikkeelle päivää ennen ja ajoimme leijonanosan matkasta Bosnia-Hertsegovinan pikkuteiden halki matkan kestäessä yhteen suuntaan noin 10 tuntia. Ja kroppa "kiittää" tässä iässä! No, itse ottelu oli melko tasainen Aurelian hallitessa ehkä hienoisesti ensimmäistä jaksoa ja meidän toista. Menimme melko lopussa 0-1 johtoon Haron Džankovićin hienolla soolomaalilla, mutta Aurelia tuli tasoihin lentävän maalivahdin avulla. Eikä ihme, sillä 4v5 -puolustaminen oli meille käytännössä täysin uusi asia, jota emme vielä osanneet tehdä tositilanteessa riittävän hyvin. Jaoimme siis pisteet tasatuloksella 1-1.

Tämän jälkeen oli edessä odotettu kotiavaus"derby" 8.11. Split Torcidaa vastaan. "Veliki brat" Mikko oli käymässä Dubrovnikissa ottelun aikana, ja niinpä otin hänet haastatteluhaaviin jälkikäteen. Hän avasi omia näkemyksiään joukkueesta ja meidän pelaamisesta sen kolmen arkipäivän ajalta, jota hän ehti täällä olla.

Ensimmäisessä kotiottelussa oli mukavasti yleisöä. Etsi Mikko kuvasta.

No niin, isoveli. Näit paikan päällä Dubrovnikissa kahdet treenit sekä yhden liigaottelun. Millaisia lajitreenit olivat? Mitä teemoja niissä nousi esiin?

Lajitreenit alkoivat 15-20 minuutin pallottomana alkuverryttelyllä sekä aktivaatioilla fysiikkavalmentajan johdolla, ja jatkuivat siitä teknisillä elementeillä sekä hyökkäys-actioneilla ilman puolustajia. Loppuaika pyhitettiin käytännössä erilaisille intensiivisille peleille, joissa keskiössä oli selvästikin adaptaatio - pelaajia haastettiin ratkomaan erilaisia tilanteita nopeasti. Esimerkiksi 3 maalin prässinpurku- ja viimeistelypeliä pidin ihan onnistuneena - etenkin tilanteita, joissa pelaajan tulee hankkiutua nopeasti vapaaksi pallottomana ja viimeistellä 1-2 kosketuksella ahtaassa tilassa, tuli runsaasti. 

Treenivuoron kesto oli vain 1h 30min, josta 20min meni pallottomaan alkuverkkaan. Tämä saattaa olla heikkous pitkässä juoksussa, kun treenitapahtuman voi olla vaikea koskaan päästä pelitapahtuman vaatiman fyysis-psyykkisen haasteen tasolle. Sinä tietty kävit tekemässä ot-puntin ennen lajia.

Peliin valmistavissa harjoituksissa painopiste oli mm. lentävällä pelaamisessa ja erikoistilanteissa. Joskin erikoistilanteita käytiin omaan makuuni melko niukasti etenkin kun ottaa huomioon, että joukkue on vielä rakennusvaiheessa. Toki videopalaverissa erikoistilanteista puhuttiin tarkemmin. Se videopalaveri, jossa minä pääsin käymään, oli melko odotustenmukainen. Asioita käytiin siinä järjestyksessä, missä ne pelissä tapahtuivat, eikä varsinaisesti teemoittain. Selkeästi muutamat pointit kuitenkin nousivat toistuvasti esiin, ja valmentaja pystyi kommunikoimaan ne erittäin sujuvasti niin kroaatiksi, englanniksi kuin portugaliksi.

Ottelu alkoi Squaren osalta hyvin, johdimme jo 2-0. Sitten Split Torcida laittoi isompaa vaihdetta päälle ja kaasutteli lopulta voittoon lukemin 2-5. Mitkä asiat pistivät silmään ottelussa? Mihin ottelu mielestäsi ratkesi?

Kumpikaan joukkue ei prässännyt mitenkään erityisen ahneesti, joskin vierasjoukkue otti hieman ylempää. Pelaajien taitotaso on keskimäärin varsin korkea; esim. vastustajan riveissä pelasivat Marinović ja Jelovčić (toim.huom. kroatialaisista nykypelaajista ehkäpä ne kaksi tunnetuinta tähteä, joilla on jo takanaan pitkä ura niin maajoukkueessa kuin ulkomaisissa seurajoukkueissa), jotka pystyvät ratkomaan kinkkisiäkin prässitilanteita henkilökohtaisella taidollaan, kombinoimalla keskenään terävästi - tai löytämällä pivotin kovankin paineen alla. Vahvoja pivoteja tuntui myös riittävän yli luonnollisen tarpeen; pallon kontrolloiminen ja suojaaminen on selvästi verissä Balkanin alueen pelaajilla. 

Teidän brassivahvistukset pelasivat varsin paljon, ja vaikka he taitavia sekä nopeita ovatkin, on heidän pelissään vielä niin radikaaleja yksilötaktisia vuotoja, että ne tällä kertaa isossa kuvassa ratkaisivat pelin kypsemmän ja Kroatian liigan vaatimuksiin tottuneen joukkueen eduksi. Erityisesti pallollisen puolustaminen 1v1-tilanteissa lähellä omaa maalia oli teillä selvästi heikompaa kuin vastustajalla. Lisäksi erityisesti brasseilla oli vaikeuksia seurata omaa pelaajaa sisäpositiossa, mikä aiheutti jatkuvasti pieniä tulipaloja puolustusvaiheessa. Uskon kuitenkin, että pelien myötä nuoret brassit parantavat ja viidakko opettaa tavoille.

Mielestäni sinä pelasit aika vahvan pelin: et jättänyt hyökkäysvaiheessa varmasti juoksuakaan tekemättä, ja juoksut mitkä teit olivat useimmiten niin sanotusti tilanteen vaatimia - milloin screen, millon repivästi diagonaaliin jne. Yhdessä Haronin kanssa olitte solidit puolustajat joukkueessa, ja niitä tarvitaan lisää kauden jatkuessa. Voitit myös useasti palloja vahvoilta pivoteilta. Yhteensä laskin kaksi 1v1-tilannetta, jotka hävisit puolittain.

Tyypillinen tilanne Kroatian liigassa: pallollinen pelaaja haastaa "tanssien" puolustajaa hyökkäyspuoliskolla. Kuvassa meidän pelaajista brasilialainen Popo sekä maalivahti Zoran Primić, joka on myös Kroatian maajoukkueen ykkösmaalivahti tällä hetkellä.

Hvala na intervjuu, brate!

Torcida-ottelun jälkeen olemme urakoineet vielä kolme ottelua lisää. Cup-kilpailussa hävisimme kotona 12.11. Olmissumille 2-3 harmillisen viimeisen minuutin takaiskun jälkeen, vaikka loimme toisella jaksolla aivan riittävästi paikkoja jopa ottelun voittamiseen. Liigaottelut jatkuivat 16.11. taas kahden päivän reissulla Rijekaan, jossa esiinnyimme varsin heikosti etenkin ottelun ensimmäisellä jaksolla. Itsellekin sattui heti ottelun alussa kohtalokas pallonmenetys, josta kotijoukkue pääsi rokottomaan 1-0 -maalin. Lopulta 4-4 -tulosta voi pitää jonkinlaisena torjuntavoittona siitäkin huolimatta, että johdimme ottelua vielä pari minuuttia ennen loppua. Saimme vihdoin maistaa kauan haettua ja makeaa voittoa edellisenä viikonloppuna 23.11. kotiottelussa sarjajumbo Crnicaa vastaan. Tasaisuutta otteistamme oli tässäkin matsissa hankala löytää, sillä vain parin minuutin jälkeen olimme jo tappiolla 0-2. Sitten maaleja tehtiin suunnilleen vuoron perään, kunnes me siirryimme ensimmäistä kertaa johtoon 35. minuutilla (6-5). Lopulta kaunistelimme lukemia tyhjään nuottaan vastustajan pelatessa lentävällä maalivahdilla. Lopputuloksena 9-5 -voitto ja itseltäni ehkäpä kauden tähänastisista esityksistä paras muun muassa tehomerkinnöillä 2+2. Taulukossa nousimme 10 joukkueen sarjassa sijalle 7.

Onnistumisen iloa.

Voittaminen on siis ollut vaikeaa ja vaatii edelleen kasvamista niin teknis-taktisesti, fyysisesti mutta ennen kaikkea henkisesti, jotta oppisimme käsittelemään ottelun aikana esiin nousevia erilaisia haasteita sekä vastaamaan niihin tarkoituksenmukaisesti. Samaa teemaa on noussut jonkin verran esiin myös miesten futsalmaajoukkueen viimeaikaisissa otteissa, joista edellisistä 14 ottelusta olemme päätyneet tasatulokseen kuudessa kamppailussa. Ei kovin paljon lohduta, vaikka pelaisikin hyvin, jos liian usein pelaa tasan tai häviää yhdellä maalilla. Mieluummin kilpaurheilijana haluan pelata vaikka vähän heikommin ja auttaa joukkuettani voittamaan tasaiset "yhden maalin" pelit, joita Kroatian liiga ja nykyinen maaottelukalenteri lähes 100-prosenttisesti tarjoaa. Miten - siihen ei varmastikaan ole yhtä oikeaa saati helppoa vastausta, ja se vaatii monen muuttujan onnistumista. Positiivista on, että ainakin oma itseluottamuskäyräni on tällä hetkellä nousussa. Pelaan paljon, puolustan pääasiassa riittävän hyvällä tasolla, jaksan liikkua ilman palloa, pallollinen peli sujuu kohtuullisesti ja kaiken lisäksi olen löytänyt uudestaan maalijyvän, joka oli pitkän aikaa kadoksissa. Koostin vielä tähän videolle - omilla keskinkertaisilla editoijan taidoillani - kaikki viiden ottelumme (Osijek, Aurelia, Torcida, Olmissum (cup), Rijeka) maalit kronologisessa järjestyksessä, sillä koosteita ei valitettavasti ole kovin hyvin netissä saatavilla. Ihailkaa ja ihmetelkää!

Tässä vielä lopuksi muutamia uusia linkkejä, joiden kautta voi seurata otteitamme ja Kroatian liigaa ylipäätään.

Livelähetykset ja koko otteluiden tallenteet (pl. TV-ottelut Max Sportilla)

TV-otteluiden maalikoosteet (tuoreesta Crnica-ottelusta tulossa todennäköisesti lähiaikoina, Youtube-sivusto sisältää paljon myös jalkapallokoosteita)

Kuvia kotiotteluista paikallislehden urheiluosastolla (Squaren Instagramista tai Facebookista ei käytännössä kuvia ole. Muun muassa kaikki tässä postauksessa käyttämäni kuvat ovat kyseisiltä Dubrovački Vjesnikin sivuilta.)

Liigan tiedot (tulospalvelu maalintekijöineen, sarjataulukko ym.)

Seuraavaksi katseet kohti joulukuun haasteita. Edessä tuolloin on varmasti kovat ottelut Mestarien liigaa tällä viikolla pelaavia Futsal Dinamoa ja Olmissumia vastaan, sekä maajoukkueen EM-karsintojen avaus Maltaa vastaan vieraissa.

Sretan božić i sretna nova godina svima! Čujemo se.

Ensiaskeleet Kroatiassa

Dobro jutro, dobar dan i dobra večer! 

Kuten moni lukija jo luultavasti tietääkin, olen siirtynyt futsalammattilaiseksi Kroatian pääsarjan MNK Square Dubrovnikiin. Uutisointi aiheesta oli aluksi kovin vähäistä, kunnes Šibenikissa pelatun 4 joukkueen turnauksen jälkeen kroatialaisen futsalin suurin julkaisukanava huomioi siirtoni - joskin hieman erikoisilla taustatiedoilla. Tämän jälkeen maanantaina 7.10. myös Square alkoi julkaista joukkueemme pelaajakortteja omilla sosiaalisen median kanavillaan; tässä linkki minusta kertovaan Instagram-julkaisuun. Näin ollen minusta tulee kautta aikain neljäs suomalaispelaaja Kroatian liigassa. Aiemmin jäätä ovat murtaneet Jyväskylän naapurini ja viimeaikainen maajoukkuekämppikseni Juppis Savolainen (Crnica, 2019-20) sekä edelliskaudella 2023-24 Iiro Vanha (Olmissum) ja Lassi Lintula (Square). Lassin kanssa onkin tullut pitkin kesää ja syksyä ymmärrettävästi juteltua jonkin verran joukkueesta, seurasta sekä kaupungista, hvala ti!

Olen nyt majaillut täällä Dubrovnikissa noin kuukauden päivät, ja ensimmäiset tuntemukset treeneistä sekä harjoituksista on saatu pohkeisiin. Pelin eri vaiheita on käyty monipuolisesti treeneissä läpi. Valmentajan suosikkiharjoitteita ovat pre-seasonilla olleet erilaiset havainnointia ja nopeita hoksottimia vaativat kognitiiviset harjoitteet sekä suunnanmuutospelaaminen; eli paljon on juostu ja hikoiltu. Ehdin treenata viikon joukkueen mukana ennen syyskuun puolenvälin lyhyttä maajoukkuetapahtumaa, ja tämän jälkeen hommia on nyt paiskittu reilut kaksi viikkoa lisää. Ensimmäisen harjoitusottelumme voitimme su 22.9. kotikentällä Bosnian pääsarjasta viime kaudella pudonnutta Brotnjoa vastaan lukemin 6-5. Treenejä on ollut ohjelmassa joka arki-ilta, mutta osallistujien määrää on toistaiseksi hieman rajoittanut se, että monet paikalliset pelaajat käyvät töissä, mikä näin turistikaudella huhti-lokakuussa - Dubrovnik on kansainvälisesti erittäin suosittu lomakohde - tarkoittaa heille enemmän töitä ja paljon tienestejä. Minua ja kahta nuorta brassipelaajaa lukuun ottamatta joukkueen voidaankin sanoa olevan enemmän puoli- kuin täysammattilaisjoukkue, ainakin näin "loma-aikaan". Edellisen pelikauden suuriin rahallisisiin panostuksiin verrattuna seura on halunnut hakea maltillisempaa ja enemmän paikallisten pelaajien kasvatukseen tähtäävää linjaa.

Kaudella 2023-24 Square voitti liigan runkosarjan ja eteni välieriin, jossa Olmissum oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 3-1. Pronssiottelua ei Kroatian liigassa tunneta.

Lähtökohdat treenaamiselle ja ammattilaisliigassa kilpailemiselle ovat näihin taustatietoihin suhteutettuna hieman ohkaiset, sillä futsalista riittävästi kokemusta omaavien pelaajien joukko on meillä aika kapea. Toivoa sopii, että meidän nuoret, nopeat, taitavat ja innokkaat pelaajat kehittyvät nopein harppauksin myös futsalin lajitaktiselta osaamiseltaan. Edeltävänä viikonloppuna 5.10. pelasimme Šibenikissa peräkkäin kaksi 2x15 minuutin ottelua liigajoukkueita Novo Vrijeme Makarskaa sekä Torcidaa vastaan pitkälti 6-7 kenttäpelaajalla. Ensimmäisessä ottelussa Makarskaa vastaan pelasimme ihan mukiinmenevästi 2-0 -tappiosta huolimatta. Valitettavasti jälkimmäisen ottelun toinen puoliaika toi meidän väsymyksestä johtuen tulostaululle aika rumat 6-0 -tappiolukemat, vaikka ekan jakson (taukotulos 1-0) sinnittelimmekin vielä mukana. Joitakin kuvia jälkimmäisestä ottelusta on nähtävissä isäntäjoukkue Crnican Instagramissa. 

Kymmenen joukkueen liiga tulee todennäköisesti olemaan hyvin kovatasoinen ja myös tasainen, kuten useana vuonna on ollutkin. Meidän osalta odotukset eivät ole tällä hetkellä kovin korkealla; mitä olen ymmärtänyt, niin tavoittelemme paikkaa kahdeksan parhaan joukossa, jotta pääsisimme playoffeihin. Seuran taustat yrittävät tietääkseni kovasti saada kokeneempia pelaajia vahvistamaan pelaajistoa, mutta aika näyttää, mitä tältä osin tulee tapahtumaan. Joka tapauksessa varmaa on se, että matkustamista tulee paljon syyskauden aikana, sillä kaikki pitkät pohjoisen vieraspelireissumme - Osijek, Vinkovci (Futsal Aurelia), Zagreb (Futsal Dinamo), Rijeka, Pula - on aseteltu tämän kalenterivuoden puolelle. Ennen liigakauden alkua (Osijek vieraissa 19.10.) pääsemme jo tositoimiin Zagrebissa 13.-14.10. pelattavassa Supercupissa, jossa kohtaavat edelliskauden neljä parasta joukkuetta. Pelaamme sunnuntaina välierässä Olmissumia vastaan ja maanantaina sijoitusottelun joko paikallista Futsal Dinamoa tai Pulaa vastaan. Ottelut näytetään kroatialaisella televisiokanavalla, joten livestreamia Suomeen asti ei todennäköisesti ole luvassa. Pyrin ilmoittelemaan jatkossa livelähetyksistä omilla somekanavillani (Instagram, Facebook), joten laita seurantaan, jos asia kiinnostaa!

Kroatian liigan joukkueet kartalla. Me olemme kaikista eteläisin piste lähellä Montenegron ja Bosnia-Hertsegovinan rajaa.

Kaudesta voi siis näistä lähtökohdista käsin odottaa pelillisesti haastavaa, mutta lopuksi haluan vielä nostaa esiin Dubrovnikin alkuajan myönteisiäkin puolia henkilökohtaisesta näkökulmasta.

1. Saan elää ammattilaispelaajan elämää yhdessä Euroopan kovatasoisimmista sarjoista vielä näin "kypsemmällä" kohta 36 vuoden iällä. Etenkin rasituksesta palautumisen kannalta on tässä vaiheessa uraa suurta etua siitä, että voi rakentaa arkensa pitkälti treenaamisen, syömisen ja levon ympärille. Toiveissani onkin ennen kaikkea ehjä pelikausi viime kauden useiden pienten ja hieman suurempienkin lihasvammojen jälkeen.

2. Päävalmentaja Ivo Jukić halusi minut joukkueeseen isoon rooliin lähestymällä minua kesällä henkilökohtaisesti viestitse. Hän on itse pelannut yli 10 vuotta Kroatian maajoukkueen ykkösmaalivahtina sekä luonut uraa ulkomailla muun muassa Italiassa, Ukrainassa, Latviassa ja Belgiassa. Pelaajakokemusta ja myös näkemystä valmentamiseen häneltä löytyy. Vastuuta ja luottamusta on siis itselleni luvassa, mutta toki siihen minun pitää omalla tekemiselläni antaa aihetta. Mainittakoon vielä Ivon ohella valmennustiimiin kuuluva Ivan Tomšić, joka kantaa lujalla ammattitaidollaan ja nasevilla kommenteillaan vastuun kuntosalitreeneistä, alkulämmittelyistä ja jäähdyttelyistä. Hyviä lämmittelyitä ja oheistreenejä osaa arvostaa tässä iässä.

3. Seura on järjestänyt minulle mainiot puitteet ammattiurheilijan elämälle. Alun 1,5 viikon hotellijakson jälkeen pääsin muuttamaan omaan asuntoon, jossa on perheellekin hyvin tilaa. Asunnolta hallille kävelee alle viidessä minuutissa ja hallin pientä kuntosalia voi käyttää vapaasti. Seura tarjoaa myös päivittäisen lounaan ravintolassa, johon pääsee kätevästi pyörällä alle 10 minuutissa. Kaikki muukin on tässä melko pienessä kaupungissa käytännössä kahden kilometrin säteellä, ja paikallisbussillakin pääsee tarvittaessa liikkumaan helposti.

Kotihallimme parketilla kelpaa pelata ja penkkejäkin on katsomossa noin 1 000 henkilölle. Jaamme "dvoranan" käyttövuoroja lentopallon (naiset) sekä koripallon (miehet ja naiset) pääsarjajoukkueiden kanssa.

Kotitalon parvekkeelta näkee Adrianmerelle.

Kotoa on noin 5 minuutin kävelymatka pienelle pulahdukselle mereen.

Yritän kirjoitella kuulumisia täältä Kroatiasta noin kuukauden välein, siispä palaamisiin!

Vidimo se, prijatelji!